Siirry suoraan sisältöön

Pohjoisessa ja vielä pohjoisemmassa

Kun hiki valuu otsalta ja sormet näppäimillä ovat kosteantahmeat, on oiva aika vilvoitella pohjoisen tuulissa.

Kaksipyöräinen parkissa pohjoisimmassa pohjoisessa Norjan Nordkapissa.

Eukkomamma matkusti pohjoiseen turvallisesti ison nelipyöräisen kyydissä kesäkuun alkupuolella. Enimmäkseen alkavaa kesää maisteltiin Saariselällä Inarissa, mutta kun ylös mentiin, oli miniälle näytettävä myös Nordkapp.

Kun eukkomamma edellisen kerran poikkesi ihan pohjoiseen, Mageroyan saarelle mentiin lautalla. Nyt paikkaan kulkee tunneli, joka noin vuoden ajan on jo ollut ilmainen, sitä ennen maksullinen.

Maksutta ajettiin sisään myös saaren matkailukeskuksen portista, kun olimme liikkeellä varhain sunnuntaiaamuna. Yö oli vietetty Nordkappin leirintäalueella, sillä lauantai-illan sumussa ei olisi perille kannattanut mennä.

Hernerokka oli pilviverhoa, joka vielä sunnuntaiaamunakin osin verhosi pohjoisrannan. Mutta ihan rantaviiva oli kirkas ja meri alhaalla nähtävissä.

Euroopan pohjoisranta on aina yhtä majesteetillinen näkymä - kun sen sumulta pääsee näkemään.

 

Eukkomamma kävi Suomen ja Norjan Lapissa vuosi sitten myös aivan kesäkuun alussa. Silloin kesä vasta teki tuloaan, maasto oli talven jälkeen ruskeaa, vihreä vasta antoi aavistuksen itsestään.

Nyt toukokuun lopun helleaalto oli tuonut Lappiin täyden kesän: lapin- ja tunturikoivut olivat miltei täydessä lehdessä, maisema vehreää kuin mikä. Mutta myös sääsket alkoivat heräillä huomaamaan, että on kesä.

Pohjoisimmassa pohjoisessa olematon kesäyö jäi pilviverhon taakse, mutta Saariselällä siitä saimme nauttia. Kelpasi kiivetä Kaunispäälle keskellä kesäyötä.

Kesällä kello kaksi yöllä Kaunispäällä, 7. päivänä kesäkuuta.

Vaikka eukkomamma seurueineen kapusikin tunturille jalan koko 1,7 kilometrin polun yli puoli kilometriä ylöspäin, moni teki sen autolla. Ja jäi yöpymään matkailuautoonsa öisen auringon hyväilyyn.

Kuten saksalainen herrasmies, joka askarteli tunnin ajan ellei kauemminkin kolmiomittaustornissa viinipullojen kanssa. Hän ei tainnut niistä nautiskella, vaan otti valokuvia keskiyön auringon tarjoamassa ainutlaatuisessa valossa. Mihin lie mainoksiin päätyivät – vaiko pelkästään kotialbumiin.

Viinipullot kököttivät tornin kaiteella, mies kumarteli niiden ääressä.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *