Seurakunnan tila huolestuttaa

Eukkomamma on huolissaan. Lemin seurakunta on sekaannuksen vallassa, seurakuntalaiset vihaisia, kiukkuisia tai ymmällään. Tai ainakin merkittävä osa heistä, on eukkomamma ollut havitsevinaan.

kirkkoremontti

Alkujaan neljän, sittemmin kolmen seurakunnan liitoshanke tuli monelle riviseurakuntalaiselle puun takaa, ilman ennakkovaroituksia. Tai jos varoituksia on ollut, niitä on ollut ainakin sen 30 vuoden ajan, mitä eukkomamma on seurakunnan tilaa ja taloutta seurannut. Seurakunta on ollut aina köyhä, mutta elämällä niukasti se on selvinnyt vuodesta toiseen.

Mutta nyt ei sitten kuulemma selvitäkään, vaan olisi haettava apua ja tukea naapureista Savitaipaleesta ja Taipalsaaresta. Jos Savitaipale ei tule hätiin, niin sitten olisi liityttävä kaupunkiseurakuntaan, sanotaan. Asiaa perustellaan seurakunnan taloustilanteella, mutta seurakuntalaisille ei ole esitelty sen paremmin Lemin kuin kahden muunkaan seurakunnan tilinpäätöksiä viime ja aiemmilta vuosilta. Jos esille nostettaisiin vaikkapa kymmenen edellisen vuoden tunnusluvut, nähtäisiin, onko Lemin seurakunnan talous sellaisessa syöksykierteessä kuin annetaan ymmärtää.

Talous ei millään lailla noussut esille seurakuntalaisille tehdyssä kyselyssäkään. Kirkossa käynnistä ja rukoilusta kysyttiin, mutta ei seurakuntalaisten halusta maksaa nykyisen tasoista tai korotettua kirkollisveroa omaan tai yhdistyneeseen seurakuntaan. Sinällään kyselyn sisällöllä ei ole väliäkään, sillä sen tuloksia ei taideta koskaan julkistaa, ei edes vastanneiden määrää. Vastauksilla lienee sama painoarvo kuin laajalla liitosta vastustaneella adressilla. Liitostyöryhmä sentään saanee vastaukset käyttöönsä, eikä vain nähtäväksi, kuten kyselyn saatesanoissa kerrottiin.

Riviseurakuntalaisille ei ole esitetty myöskään laskelmia siitä, millainen talous yhdistyneellä seurakunnalla olisi. Mitkä olisivat taloudelliset vaikutukset, joihin liitoksella pyritään. Säästöä tuskin syntyy muusta kuin henkilöstökuluista. Eli henkilöstöä pitäisi vähentää.

Siitä taas päästään toiminnallisiin vaikutuksiin, joita niitäkään ei yhdistymisesityksessä ole kovin tarkkaan eritelty. Lemin alueseurakunnan asema on jätetty kaikista vähemmälle huomiolle; Lemin kirkkoherrasta tulisi uuden Taipaleen seurakunnan kirkkoherra Savitaipaleelle, Taipalsaaren kirkkoherra saisi aluekappalaisen arvon ja säilyttäisi nykyisen palkkansa. Lemin aluepapista alueneuvostosta on toki maininta, mutta alueseurakuntien perustaminen on esityksessä jätetty yhdistyneen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Ehkä Lemin alueseurakuntaa ei perusteta ollenkaan?

Onko laskelmissa otettu huomioon sitä, että osa liitosta vastustaneista mahdollisesti – jopa todennäköisesti – eroaa kirkosta? Jo nyt Lemin seurakunnan sekava ja riitaisakin tilanne sekä liitosneuvottelut sattavat virittää eroajatuksia lopullisesta päätöksestä riippumatta.

Seurakuntaliitosta vastustavilla ja sen järkevyyttä epäilevillä on huoli Lemin kiinteistöistä. Kirkon portaat, sakastin katto ja tapulin luukut odottavat edelleen remonttiaan, eikä seurakuntatalokaan taida olla aivan ehtoisassa kunnossa. Mahtaako Taipaleen seurakunta niihin enää rahaa laittaa, kun maksettavana on muun muassa Savitaipaleen seurakuntatalorempan laina? Haluavatko savitaipalelaiset ja taipalsaarelaiset, joilla yhdistyneessä valtuustossa tulee olemaan enemmistö, antaa ropojaan Lemin remontteihin?

Siksi liitosasian äkillinen kiire tuntuu liioittelulta. Syyksi on sanottu ensi syksynä pidettävät seurakuntavaalit, jolloin päästään valitsemaan Taipaleen kirkkovaltuustoa. Kiire on myös täyttää Savitaipaleen kirkkoherran virka. Nykyinen kirkkoherra on tänään viimeistä päivää virassa, ja sijainen on saanut nimityksen ensi vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen viran perisi Lemin kirkkoherra.

Yhdet ylimääräiset seurakuntavaalit tuskin kuitenkaan niin kalliiksi tulisivat, etteikö liitosta voisi lykätä parilla vuodella, tai neljällä ilman ekstravaaleja. Näin Lemikin ehtisi laittaa kiinteistöjään kuntoon, ja seurakunnat olisivat liitostilanteessa enemmän samalla viivalla. Samalla liitosasia ehtisi vielä uudenkin valtuuston puntariin. Lemillä kun ei ole totuttu hätäilemään.

 

 

2 vastausta kirjoitukseen “Seurakunnan tila huolestuttaa”

  1. Matti Huttunen kirjoittaa:

    Misäähän lienee saarnoja kuunneltu? Srk. tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia noin 10v. Pappila myyty ja syöty. Investointeja sirretty hamaan tulevaisuuteen Harkinnan varaista avustusta anottu ja saatu lähes 200000€. 2% verolla saisimme sieraimet pinnalle, edellyttäen ettei sen takia erottaisi kirkosta, mutta se täyttää myöskin Srk liittämisen edellytykset samoin kuin – merkkiset tilinpäätökset. Vaikka lain mukaan kirkkoherran ja tal.p virat ovat pakollisia niitä EI ole S.taip täytetty edes kiireellä niinkuin eukkomamma kirjoittaa, vaan odotetaan mitä tuleman pitää. Näistä nyt täyttämättömista viroista säästö n,100t€. Muiden tarkempien laskelmien tekeminen on vaikeaa, mutta Lemin Srk voi vielä neuvotella ja näissä neuvotteluissa.Liittäminnen LPR seurakuntiin ei ole edes neuvotteluissa. Kirkollisten rakennusten korjaustarvetta on enemminkin, kuin eukkomamma kirjoittaa, mutta se kaikki on vielä edessä. Vielä ei tuomiopäivän pasuuna soi. mutta puhaltajia on tullut lisää. Alkuperäisen adressin allekirjoittajistta eräs kertoi ettei olisi nimeään laittanut k.o. paperiin jos olisi tietänyt enemmin asiasta.

  2. Mervi Rings kirjoittaa:

    Eukkomamma kirjoittaa: ”seurakuntalaisille ei ole esitelty sen paremmin Lemin kuin kahden muunkaan seurakunnan tilinpäätöksiä viime ja aiemmilta vuosilta.” Tämä ei mielestäni pidä paikkansa, vaan useampiakin tilaisuuksia on seurakuntalaisille pidetty, jossa lukuja on tuotu esille. Ainakin viime keväänä seurakuntatalossa pidetyssä tilaisuudessa, jossa olin läsnä, lukuja esiteltiin. Silmiinpistävää niissä oli se, että luvut olivat ”karmeita” jo pidemmältä ajalta (usealta vuodelta mm.jo edellisten kirkkovaltuustojen ajalta), mutta jostain syystä talouden kuntoon laittamisessa eivät päättäjät olleet ryhtyneet riittäviin ja tarpeellisiiin toimiin.
    Varmasti me Lemin seurakuntaan kuuluvat haluamme pitää oman seurakuntamme itsenäisenä. Siksi odotan kirkkovaaleilla valituilta päättäjiltä riitelyn ja henkilökohtaisuuksiin menevän lehtikirjoittelun sijaan toimenpide-ehdotusta, talouden tervehdyttämisohjelmaa ja konkreettista vaihtoehtoa liitoshankkeelle. Nyt ei auta se, että ollaan päättämättä ja lykätään asiaa seuraaville valtuustoille. Talouden tervehdyttämiseksi toimenpiteet ja vaihtoehdot liitoshankkeelle pöytään ja sitten päätöksiä tekemään.

Vastaa