Viikon sana: varoa

Tällä palstalla esittelemme viikoittain yhden sanan itsenäisyyspäivänä julkaistavasta, Mirja Heinisen toimittamasta Lemin murteen sanakirjasta.

varoa v. 1. epäillä. | Ne oliit sellasta sukua et ne varoit nii julmast toisijoa. | Yks synti varkoal, yhöksä varojal, sp. | Varas varasta varuo ja huora huoroa hosuu, sp. 2. arvella. | Sylilapsen vastoista: Kesäl varattii kuka varo tarvittavase. | Pojalta putosi taskupeili, joka särkyi. Hän manasi tapahtunutta. Meä sano, varot seä sen sil tuleva ehjaks.

 

Vastaa