Taisi olla vihoviimeinen hetki!

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Mäntyperän puolen hehtaarin tontilla on 67 linnunpönttöä. Niistä tosin neljä on huopikkaan kantapäästä leikattuja pääskynpesän pohjia,jotka ovat kelvanneet vain oravan terassiksi, ja noin kymmenkunta avopönttöjä harmaasiepolle. Silti pöntöissä putsaamista piisaa.

Tuulelle altis ahdas tontti saattaa muuttua puuttomaksi vielä tänä keväänä, lähitulevaisuudessa kuitenkin, joten jo pitkin syksyä olen kantanut pönttöjä pois kaatokoneen alta. Osa on kurkistettu jo hakuvaiheessa, viimeiset korjasin talteen nyt sunnuntaina.

Ja voi surkeus, jo ensimmäisessä pöntössä asui suru ja murhe: pöntön pohjalla kakkakasan päällä makaili kuollut talitiaiskoiras, varmaan varpuspöllön varmuusvarastoa.

SSCN2718

 

Toisessa pöntössä sähisi shokissa  tiainen, ei edes ymmärtänyt lähteä pakosalle, vaan sihinä ja kähinä kuului pitkään vielä, kun olin nostanut pöntön takaisin puuhun.
Kolmannen pöntön ympärillä pitivät sinitiaiset selvästi jo kihlajaisiaan…en tohtinut mennä häiritsemään pussailua. Kuvittelin kulkevani Kuomissani, mutta tässä vaiheessa sukat alkoivat tuntua märiltä, joten oli vaihdettava kumppareihin.

Lumi oli pohjia myöten melko sohjoista  päivän lämpöilyn jälkeen, tuntui  että kulkee liukumiinojen päällä, niin oli lutjakkaa kumpparikyyti.

Sateinen ja kylmä viime kesä oli myös halkonut pönttöjä, varsinkin kattoja, ja jumittanut tiukasti kiinni niitä, joita olisi pitänyt olla helppo vain nostaa pois. Korjattavaksi tai kokonaan korvattavaksi  sain kantaa porraspieleen monta pönttöä.

Ihmeen paljon oli todella runsaista tarpeista rakennettuja tiaispesiä, ei kuolleita poikasia eikä kuoriutumattomia munia, mutta syy saattaa olla nälkäisissä jyrsijöissä. Syksyllä pois otetussa pesässä oli näet viisi kaunista sinistä munaa, ja ajattelin silloin, että otan myöhemmin kuvan. Nyt kun olisin ottanut pesä olikin tyhjä. Joku oli nälkäänsä löytänyt jäätyneet herkut.

Puutarhan puolen pöntöt olivat varsinaista sohjorallia, sillä aukeammalle paikalle lunta oli tuiskunnut reittä myöten, ja nyt se oli painavaa ja märkää kulkea. Kovasta kuntoilusta meni koko päivä!

Iso kottaraisaukkoinen pönttö oli kerännyt yöpyjiä roppakaupalla, niin paljon jätöksiä sain pöntöstä siivota!

SSCN2717

 

Ja lopulta tontin kulmassa vahassa pöntössä jälleen varpuspöllön varasto tiaipesän päällä – puoliksi syöty keltasirkku, pääsiäisen keltainen koira.

SSCN2716

Ihan viimeiseksi puhdistin tornin keskitasanteelta pöntön, johon sinitiainen oli aloittanut rakentaa omaansa, kun sekä Harmi että tikka pakottivat sen hylkäämään homman. Sitten päälle rakensi kirjosieppo ja lehtien ja ohuiden männynkaarna suikaleiden päälle joko kirjosieppo, tai kolmas yrittäjä on vääntänyt vielä korsista komean pikkukodin.

SSCN2715

Pitkän aittarakennuksen isot pöntöt jäivät vielä työn alle. Siellä taitaa olla puolentiusinaa asumusta, joihin en vielä ehtinyt. Mutta luulen, etteivät aikaisimmat pesijät sini- ja hömötiainen  halua rakentaa sen paremmin kottarais- kuin helmipöllöaukkoiseenkaan. Niihin vuokralaista ei ole tulossa.

Kymmenkunta pönttöä vaatii remonttia, ehkäpä nykymalliin kokonaan purkua ja uuden rakentamista, vasarakin siis tulee paukkumaan tässä pihapiirissä lähipäivinä. Liian monen asunnon kohdalla pääsin helpolla siivouksesta, sillä tyhjää olivat täynnä. Toivottavasti tuleva kesä on parempi pikkuisille pihan laulajille.

Vastaa