Siirry suoraan sisältöön

Lemi 1918, osa 11.

Valkoiset valloittivat Savitaipaleen kirkonkylän punaisilta kaksipäiväisessä taistelussa 23.–24. huhtikuuta. Tappio johti punaisten pakenemiseen myös Lemiltä, jossa he lähtiessään polttivat pappilan ja kellotapulin.

Sisällissodassa palaneen kellotapulin tilalle tehtiin väliaikainen tapuli. Suojeluskunnan harjoituksia sen luona 1920-luvulla kuvatussa filmissä. Kuva: Lemin pitäjänhistoria/Taikalyhty.

Sisällissodassa palaneen kellotapulin tilalle tehtiin väliaikainen tapuli. Suojeluskunnan harjoituksia sen luona 1920-luvulla kuvatussa filmissä. Kuva: Lemin pitäjänhistoria/Taikalyhty.

Punaiset lähtivät Lemiltä ilman taistelua, mutta lähtiessään varhain aamulla sytyttivät tuleen sekä pappilan, jossa he olivat pitäneet päämajaansa, että tapulin. Kirkon ja kunnantuvan polttamistakin he yrittivät, mutta eivät saaneet sitä syttymään.

Suntio tuli juosten Hovin taloon aamulla noin kahdeksan aikaan ja huusi jo kaukaa, että tulkaa hyvät ihmiset auttamaan – he polttavat koko kirkonkylän. Pappilasta kuului valtava räjähdys, ja sen ja kellotapulin tulipalosta nousseita hiilloksia oli lentänyt viiden kilometrin päähän Uimille.

Kirkon polttaminen ei lähtökiireessä onnistunut, mutta sen luota löytyi sytykkeitä ja kirkon alta dynamiittipanoksia. Huhtikuun 25. päivä oli tyyni ja aurinkoinen; tuulisempana päivänä kirkonkylässä olisi voinut syntyä vieläkin surkeampaa jälkeä.

”Pappilan päärakennus, apulaisrakennus, tuparakennus, talli-, liiteri- ja aittarakennus sekä kellotapuli paloivat poroksi. Punaisten aiheuttama vahinko koko kunnassa on arvioitu 349.000 markaksi”, kirjoitti rovasti Antti Karttunen raporttiinsa vuotta myöhemmin. Itse hän laski kärsineensä noin 60.000 markan vahingot.

Lähtiessään punaiset ottivat mukaansa vankeina kymmenen lemiläistä isäntämiestä Lappeenrantaan. He olivat siinä vankijoukossa, jonka Lemin komissaari Antti Kuukka ja miliisi Väinö Kaijansinkko hakivat linnoituksesta ja poliisivankilasta ja veivät lähelle leirikentän laitaa sijainnutta vanhaa rautatieasemaa. Heitä kohti avattiin tuli, jolloin seitsemän vankia kuoli ja viisi pakeni. Lemiläisistä surmansa saivat Heikki Muhli, Adam Huttunen ja Antti Sinkko. Toivo Muukka (Kivikolta) haavoittui vakavasti, mutta eli vielä neljä vuotta.

Valkoiset valtasivat Lappeenrannan seuraavana päivänä. Antti Kuukka karkasi taistelujen jälkeen Viipurin vankileiriltä. Hän palasi Lemille ja ilmoittautui suojeluskunnan esikunnassa 11. toukokuuta, jolloin hänet ammuttiin. Väinö Kaijansinkko teloitettiin toukokuussa Lappeenrannassa.

Lähteet: Lemin pitäjänhistoria, Huttulan seudun historiaa -teos, Antero Karttusen kirja Valkoiset perheet punaisten puristuksessa 1918 ja A.V. Pajulan artikkeli Vapaussoturi-lehdessä 3/1976.

4 kommenttia artikkeliin “Lemi 1918, osa 11.”

  1. Markku Nikunen

    Hei!
    24.4. on julkaistu BoD:n (Books on Demand) toimesta kirjoittamani kirja Punaisten lukkari, joka kertoo 20.4.1918 Suomenniemellä teloitetun isoisäni Antti Nikusen tarinan. Se on tositapahtumiin perustuva, pääosin fiktiivinen kertomus vaietun isoisäni kohtalosta.
    Tarina saattaisi kiinnostaa lemiläisiä?
    Kirja on myynnissä BoD:n verkkokaupassa hintaan 19,90/kpl.

    Ystävällisin terveisin

    Markku Nikunen
    (Vuonna 1949 Lemillä syntynyt, nykyisin järvenpääläinen eläkeläinen)

  2. Pentti Pylkkö

    Kiitos tiedosta,

    Erinomainen juttu, ostan kirjan nyt heti.

    Kevätterveisin,
    Pentti Pylkkö

  3. Tervehdys,

    Kysyisin, että mistä verkkolehti Lemin Kirjava ( Lemi 1918, osa 11 ) on saanut tietää, että ”Lemin nimismies” Antti Kuukka olisi ammuttu 11.5.1918 Lemin suojeluskunnan esikunnassa?

    Teen historiikkia isoisäni liikemies Antti Talkan liiketoimista. Käsittelen kirjassa myös kylämme Taipalsaaren Merenlahden asioita noin 100 vuoden takaa.

    Viittaamani tieto ”Lemin nimismiehen” Antti Kuukan ampumisesta 11.5.1918 ei nimittäin pidä paikkaansa. Antti Kuukka -niminen henkilö on saatettu ampua, mutta ei ”Lemin nimismies” Antti Kuukkaa!

    Huom! Antti Kuukkia oli useita henkilöitä, joista useat punakaartilaisia, jopa johtotehtävissä, kuten Pentti Pylkkö tietää! Olen asiasta keskustellut mm Pentti Pylkön kanssa.

    Ehkäpä kirjani teksti avaa myös ”Lemin nimismiehen” taustaa?

    Tarkoitus on saada kirja valmiiksi tämän vuoden Isänpäiväksi.

    Liikemies
    Ismo Talka
    http://www.ptl-talka.fi

  4. Tervehdys,

    Kirjastani ”Töyryn talosta vesille” voitte lukea, että kuka ”Antti Kuukka” oli Lemin nimismies vuonna 1918. Kirjan oikovedoksesta toimittaja Markku Paakkisen teki 28.11.2919 jutun Länsi-Saimaan Sanomiin. Kirjassa tulee esille myös Pien-Saimaan Lemin mantereen puoleisilta rannoilta 1910- ja 1920-luvuilla liikennöineet laivat ja siellä olleet laivalaiturit. Osansa saavat myös venäläisten johtamat ns Patterityöt, joita tehtiin sekä Merenlahden että Lemin puolella. Kirjan julkistamistilaisuus on 14.12.2019 klo 14.00 Taipalsaaren Merenlahdella Kenttäosuuskunnan talolla, jossa kirjan kirjoittajan serkku muusikko Heikki Hytti soittaa kahvin lomassa vesille kuukuvia sävelmiä. Kirja tulee myyntiin mm Savitaipaleen Helmessä hintaan 45,00 euroa. Kirjan julkistamistilaisuudessa hinta on 40,00 euroa. Kirja on omakustanteinen, josta Etelä-Saimaa ei kerro mitään, koska kirjoittaja Ismo Talka on liikemies eikä ns punavihreä kulttuurihenkilö.

Kommentointi ei ole käytössä.