Ori Lohdutus ja muita eläinveistoksia Aseman taidelaiturilla

Teksti Paula Penttilä

Takavuosina Punkaharjun Luston asemalla työskenteli puutauluistaan tunnettu taiteilija Niilo Lehikoinen. Tällöin asema tunnettiin nimellä ”Asema-ateljee”. Nyt paikka on saanut nimen ”Aseman taidelaituri.

Näyttelyn hevosveistosten joukossa on liinaharjainen ori Lohdutus, jolla ol lemiläisiä sukujuuria.(Kuva: Hannu Huitti).

Näyttelyn hevosveistosten joukossa on liinaharjainen ori Lohdutus, jolla ol lemiläisiä sukujuuria.(Kuva: Hannu Huitti).

Mikko Ranta-Huitti ja Hannu Huitti ostivat aseman kesämökikseen, mihin voisivat sijoittaa keräämäänsä taidetta. Heidän kokoelmissaan on muun muassa maalauksia, veistoksia, lasi- ja posliinitaidetta. Erikseen mainittakoon Miina Äkkijyrkän työt asemarakennuksen sisällä ja ulkona.

Nyt 31.3. asemalla avautui Eläinkuvan veistäjät -näyttely. Taidelaiturin omistajat sanovat, että taide yhdistää ja se on tuonut ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Sitä todisti myös näyttelyn avajaiset, jossa kävi satakunta vierasta.

Pääsalissa oli lukuisa määrä eläinveistoksia ja -reliefejä, joilla kaikilla oli oma tarina ja omistajatietonsa. Näkyvimpinä olivat Anton Ravander-Rauaksen työt. Nyt paikalla olleista hänen töistään mainittakoon kaksinkertaisen ravikuninkaan ja kerran toiseksi kuninkuuskilpailussa sijoittuneen ori Lohdutuksen yh 232 Valio pienoismalli sekä reliefi nelinkertaisesta ravikuningas ori Eri-Aaronista 3423 Valio

Ori Lodutuksella on erityinen yhteys lemiläiseen hevoskasvatukseen. Emänsä Huitu 757-III (syntynyt 1918) emämemämemä oli lemiläisen A. Koukun suomenhevostamma ja emänemän isälinjassa kantaemänä mainitaan lemiläisen Olkkosen suomenhevostamma.

Tiedossa olevien vuosilukujen perusteella voi päätellä hevossuvun menevän ainakin 1800-luvun lopulle. Ori Lohdutuksella oli 284 jälkelöistä, joten sen nimi näkyy monissa tunnetuissa hevossuvuissa

Ravander-Rauaksen painavimpiin veistoksiin kuuluu siitosori Hörö 3903; veistos painaa 8,9 kiloa. Täysplastisen hevosveistoksen korkeus on vain noin 45–50 senttiä, pituus 40–51 senttiä, ja veistokset painavat keskimäärin 6 kiloa.

Ori Höröllä on paljon jälkeläisiä Säkkijärvell’. Mainittakoon Matti Hietalan Hörön-Kaiku Ylämaan Väkevälästä. Hörön emälinja pohjautui säkkijärveläisen Kirpun suomenhevosoriiseen, joka oli syntynyt 1800-luvun lopulla. Ori Höröä on kiitelty kaikkissa hevoslausunnoissa.

Näyttelyssä on näyttävästi esillä lehmäaihe. Eläinkuvan vestäjät -näyttely on avoinna 15.5.2018 saakka.

 

 

Vastaa