Uuden näytelmän tekoon oli kannustamassa ohjaaja Sami Sivonen, joka mieluusti käyttää syksyn, mutta jo osan keväästäkin uuden esityksen harjoittamiseen. Tarkoitus on, että esitykset alkavat jo lokakuun lopulla.

Sivosella oli mukanaan jo teksti, jossa on roolit kuudelle herralle – neljä heistä hieman vanhempaa – ja neljälle rouvalle tai neidille. Vaan kun Tapiolaan tupsahti tuplasti tuo harrastajamäärä, ei kaikkia mitenkään saa samaan näytelmään mahtumaan. Tapiolan näyttämö on innostanut erityisesti nuoria tyttöjä esiintymään. Niinpä Sivonen päätti, että nuorison kanssa tehdään ihan oma esitys syksyn aikana.

Nuoret pääsevät kuitenkin näyttämölle myös tänä keväänä, kun Tapiolassa pidetään improvisaatioharjoituksia. Niillä valmistaudutaan näytelmäryhmien väliseen improliigaan, joka taas käynnistyy.

Pian Louise lopetti harjaamisen. Hän talutti Danjon juomaan. Sitten Liliane toi sinne myös Banjon. Ludmila kutsui varsat luokseen. ”Onneksi otin mukaan myös herkkupaloja Ruusulle ja Doggylle,” sanoi Liliane. Kun kaikki olivat syöneet, he ottivat nokoset nurmikolla. Liliane kuitenkin heräsi ja hipsi Banjon luo…

Lisäksi perjantaina 24.2. koulukeskuksen oppilaita käy vuorotellen mäessä alaken kello 8.30.

- Ainakin 30 vuotta on Pappilan rinteessä mäkeä laskettu. Palokunnan jäädyttämä 90 metrin kouru, ”neljännespiippu = quarter pipe” laskeutuu
jäälle ja siinä liukua pitkiin pellaviin asti, lupaa kirkkoherra ja ratamestari Lauri Vaalgamaa.

- Turvallisin laskuväline on  lannoitesäkki, jota hieman vaahtomuovilla pehmustetaan, hän opastaa.

Partiolaiset grillaavat makkaraa – ja mehua riittää. Seurakunnan (ja koulun) vakuutus on voimassa. Kypärää suositellaan.

Linnanmäen vuoristorata muodostuu, kun lasketaan junassa takaatulevan jaloista kiinni pitäen, kirkkoherra vihjaa.

Kaminateltassa lämmitellään. Parkkipaikkoja rajoitetusti. Autot mieluiten Tapuliaukiolle ym.

Tiesitkö muuten, että…
- laskiaisen jälkeen alkaa pääsiäisen odotukseen liittyvä paastonaika.
- laskiaistiistain jälkeistä keskiviikkoa kutsutaan tuhkakeskiviikoksi.
- tuhkan sirotteleminen pään päälle on Raamatussa katumuksen vertauskuva.
- paastonaika kestää 40 päivää.
- sunnuntait eivät ole paastopäiviä.
- paastoaikana erityisesti lihan syömisestä tulisi pidättäytyä.
- laskiaispullat liittyvät paastoa edeltävään tukevaan syömiseen.
- karnevaalijuhlat katolisissa maissa ovat laskiaisjuhlia.
- sana karnevaali merkitsee suomeksi ”lihalle jäähyväiset”.
- laskiaisen mäenlasku on Pohjolan karnevaalijuhlien korvike.
- sana laskiainen tulee ”paastoon laskeutumisesta”.
- Pääsiäinen-nimitys merkitsee paastosta pääsemistä.
- paastonaika on yksinkertaisten elämäntapojen ja hengellisen uudistumisen aikaa.
- Lemillä laitetaan ennen kestiin menoa ”vatsa likoomaan”– eli paastotaan.

kysymyslista: Lauri Vaalgamaa

Arvoisa ministeri ja alueseminaarin läsnäolijat!
Hallituksen poliittisessa ohjauksessa valmisteltu kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys ja esitys kuntarakenteesta julkaistiin ensimmäisen kerran 8.2.2012, mustana keskiviikkona.
Vajaa viikko on kunnalle lyhyt aika tutustua selvitykseen ja esittää oma kommenttinsa. Myös kunnanvaltuustoille varattu aika lausunnon antamiseen 13.4.2012 mennessä on liian lyhyt aika, jotta todellista keskustelua ehdittäisiin asiasta käydä.
Lemin kunnanvaltuuston yksimielinen kuntastrategia vuodelta 2011 määrittelee Lemin kunnan itsenäiseksi kunnaksi vuonna 2016. Kunnan tilannetta ja mahdollisuuksia järjestää palvelut kuntalaisten demokraattisesti päättämällä tavalla arvioidaan valtuustokaudella 2013-2016
uudelleen.
Suomen kunnat ja maakunnat ovat resursseiltaan hyvin erilaisia ja myös valmiudet ja tarpeet mm. väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen täyttämiseen ovat erilaiset. Etelä- Karjalan kunnat ovat oman ratkaisunsa jo tehneet ja Lemin kunta niistä ensimmäisenä. Lemi on mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä, joka tuottaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan. Tämän myötä Etelä-Karjalan kunnan täyttävät puitelain velvoitteet.

Sosiaali- ja terveyspiirin muodostaminen oli suuri maakunnallinen ponnistus, johon käytettiin paljon aikaa ja rahaa. Jo nyt on nähtävissä, että maakunnallinen yhteistyö merkittävästi hidastaa kustannusten nousua ja turvaa välttämättömien palvelujen saatavuuden maakunnassa. Tälle hyvin alkaneelle yhteistyölle tulee antaa mahdollisuus näyttää, mihin sen avulla päästään. Tätä työtä ei kerta kaikkiaan ole varaa päästää hukkaan. Uskomme, että jo lähimmän viiden vuoden aikana työ kantaa hedelmää.

Rakennetyöryhmän selvitys ei anna vastausta siihen, miten kuntien yhdistäminen todella parantaisi mahdollisuuksia turvata palvelut koko alueella. Harvaan asutulla alueella pelätään palvelujen katoamista samalla kun itsenäinen päätösvalta katoaa.

Selvityksessä korostetaan liikaa uhkakuvia. Selvityksestä puuttuvat ne positiiviset indikaattorit ja vahvuudet, joilla ongelmat ja pessimismi on tähän saakka selätetty. Esimerkiksi perusopetus Lemillä on laadukasta. Opetusta annetaan valtakunnallista minimituntimäärää enemmän ja kaikki oppilaat ovat päässeet toisen asteen opintoihin.

Kokemuksemme mukaan osa Lappeenrannan seudulle työn perässä muuttavista haluaa asua nimenomaan Lemin kaltaisessa vireässä maaseutukunnassa. Miksi emme voisi saada jatkossakin tarjota tätä vaihtoehtoa? Kuntarakenne ei voi olla kiveen hakattu. Silloin kun kunnan mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen hupenevat olemattomiksi, ymmärtävät myös kuntalaiset ja kunnan päättäjät vaihtoehtojen loppuvan.

Vapaaehtoiselta pohjalta kuntaliitoksia on viime vuosina syntynyt ja tulee syntymään. Muulla tavalla ei demokraattisessa yhteiskunnassa voida toimiakaan. Kiitän valtiovarainministeriötä siitä, että kuntien kuuleminen on aloitettu. Kuulemiseen on kuitenkin varattava riittävästi aikaa nyt kun rakennetyöryhmän selvitys herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Lemiläisten 11. käsky kuuluu: ei siun piä hätäilemän.

Lähde: Etelä-Karjalan liiton nettisivut

Oletteko nähneet Stam1nan uusimman videon ”Valtiaan uudet vaateet”? Olette varmaan huomanneet, millaisessa kiltissä Antti ”Hyrde” Hyyrynen – ainakin videon aluksi – esiintyy.

Niinpä niin, lemiläinen ruutuvaippahan kiltin kuosina on, tuo aidon lemiläisyyden tae. Ruutuvaippahan aikoinaan todisti, että perunat Viipurin torilla olivat todella Lemiltä. Nyt se todistaa maailman turuilla Stam1nan lemiläisyydestä.

Antti Hyyrynen teetätti vaippakankaan Ritva Laurikaisella, ja kiltiksi kankaan ompeli hänen hoviompelijansa Anni Hynynen.

Vaippakangasta Hyrdellä olisi ollut useampaankin kilttiin.

Lemin Kirjava on pahoillaan, että ruutuvaippa verhoaa vain Antin sääriä, olisi pakasta riittänyt muillekin. Mikä olisi komeampaa kuin liehuvat ruutukiltit Jalkosalmen lavalla sitten kesällä.
Mutta Stam1naa nähdään jo nyt torstaiaamuna Ylen aamuteeveessä, ohjelmatietojen mukaan kello 8.48.

Etelä-Karjalan Osuuskauppa on jo monissa puheissa ja neuvotteluissakin nähty pelastajana taajaman kaupattomuuteen, kun yksityiset kauppapyrkimykset ovat kaatuneet toinen toisensa jälkeen.

Paikkaakin uudelle kaupalle on mallailtu sekä valtatien varteen että nykyisen kaupan seinien sisälle tai tontille uudisrakennuksena. Kissa ja hiiri -leikki kauppa-asian tiimoilta on jatkunut niin kauan, että jokunen muuttokuormakin on tainnut suunnata sinä aikana taajamasta muualle – tai jäänyt matkaamasta kohti Kuukanniemeä.

Mutta nyt on Suomenniemen kaupan suunnitelmat ja avajaispäivä julkaistu, jospa Kuukanniemi olisi jonossa seuraavana. Kaupan mallikin olisi valmiina, samoin toteuttamismalli: vanha pois ja uutta tilalle. Vai oliko niin, että uusi myymälä olikin jo tarkoitettu Kuukanniemeen, mutta kun siellä asia on ollut mutkallistakin mutkallisempi, se pystytetäänkin Suomenniemelle?

Mikä taas tarkoittaa, että Etelä-Karjalan Osuuskauppa tulee laajentaneeksi Mikkeliin; sen kaupunginosahan Suomenniemi on tuota pikaa.

Liliane oli haljeta riemusta. Hän ei malttanut odottaa. Lopulta he pääsivät valitsemaan hevosensa. Liliane ihastui ruskeasilmäiseen newforestinponiin, joka oli tamma. Louise puolestaan valitsi samaa rotua olevaan oriin.

”Banjo ja Danjo ovat parhaimmat ystävät”, totesi Ludmila ruokkien porkkanoilla kahta varsaa. ”Tarkoitatko
että ne ovat…?” aloitti Louise.

”…tarkoitan, ja nämä ovat niiden varsoja.” sanoi Ludmila nyökäten

Niinpä kaikki päättivät mennä ratsastamaan. Ruusukin tuli mukaan, koska hän ei enää kestänyt harmaata tallikissaa.

Kultalevyn yhtyeen jäsenet pokkaavat Helsingin Finnish Metal Expossa 18. helmikuuta.

”Valtiaan uudet vaateet” -singlestä tehty musiikkivideo on puolestaan ladattu ensimmäisen viikon aikana kymmeniä tuhansia kertoja.

Kartasta käydään vielä kovaa kiistaa Arkadianmäellä, ja jos eukkomamma yhtään osaa veikata, suurkuntien sulattelu on työlästä myös pääkaupunkiseudulla – vastahakoisuus ei ole vain pienten ja syrjäisten taipumus.

Jos pakkolakia ei eduskunta säädä, mahtaako kuntaliitoksista mitään tulla Etelä-Karjalassakaan. Eukkomamman muistissakin on kariutuneita liitossuunnitelmia: ei tullut naimakauppaa Savitaipaleen ja Suomenniemen välille, ei syntynyt Saimaankaupunkiakaan. Suur-Savitaipaletta ja muita suurkuntia piirrettiin kartalle jo 1970-luvulla. Suomenniemen kihlaus Mikkelin kanssa ehdittiin nyt kuitenkin julkistaa ennen ministeriön karttaa.

Ristivetoa ja puhuria ei puutu kuntien väliltä eikä kuntapäättäjien keskuudesta ennen kuin nyt piirretyt rajat muuttuvat todellisuudeksi – jos muuttuvat milloinkaan.

Voihan tietysti olla, että keskiviikkona merille lähteneet Etelä-Karjalan kuntajohtajat löytävätkin yhteisen sävelen ja palaavat maihin omin kartoin. Tai ehkä risteily on tuottanut nimen uudelle kunnalle.

Jos eukkomamma saisi päättää suurkunnan nimen, olisi se tietysti Lemi. Nelikirjaiminen nimi on naseva ja helppo muistaa ja kirjoittaa, mahtuu pieneen tilaan, säästää painomustetta ja kylttipeltiä. Eukkomamman kanssa samaa mieltä on myös Lemin Esko.

Mutta vielä ovat rajat tallella ja omat uutiset. Uutisen arvoinen asia on Lemin päiväkotitoiminnan täyteen tulleet kaksi vuosikymmentä. Sitä on kuulemma kakuin juhlittu. Lahjaksi on toiminta saamassa kolmannen päiväkodin, ison ja komean ihan sinne kaupungin rajalle.

Se vielä ehditään omin rahoin ja veloin rakentaa – ja voi olla, että uusi kunnantalokin, kun parakin määrävuodet tulevat täyteen.