Omena-asiantuntija Anssi Krannila täydentää Lemin Kirjavan juttua vanhoista omenalajikkeista kuvauksella Lemin imelästä.
– Lemin imelästä ei ole kirjallista lajikekuvausta pomologisessa kirjallisuudessa eikä sitä ole todettu tutkimuslaitosten toimesta viralliseksi lajikkeeksi., hän toteaa.
Krannila kirjoitti 1980-luvulla Maatiainen ry:n lehteen jatkojutun kaikista suomalaisista omenalajikkeista lyhyine lajikekuvauksineen. Sieltä löytyy hänen kirjoittamansa pikkukuvaus myös Lemin imelästä, ja hän lähetti sen Lemin Kirjavalle:
Lemin imelä
Paikallislajike, jota esiintyy melko harvinaisena Lappeenrannan länsipuolella Lemin seudulla. Olen saanut tällä nimellä kolme erilaista näytettä. Kaikille on yhteistä hyvin makea, jopa imelä maku, muutoin näytteet olivat aivan erilaisia. Aidoimmaksi Lemin imeläksi olen nimennyt Kujansuun tilalla Savitaipaleella kasvavan puun, josta oheinen kuvaus.
Hedelmä keskikokoinen tai suuri, pitkänpyöreä, silmään päin suippeneva, poikkileikkaukseltaan epäsäännöllinen ja harjuinen. Kanta huomiotaherättävän paksu ja pitkä, usein vinosti kiinnittynyt. Hedelmän väri vihreä tai vihreänkeltainen, kyljessä voi olla aavistus rusotusta. Kypsyy syyskuussa. Maku mieto ja imelä, kevyt syödä.