Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Savitaipaleellakin vietettiin lauantaina päivää paloasemalla. Sisällä rakennuksessa alkoi olla hiukan ennen tapahtuman päätöstä jo hiukan hiljaista.
Pöydillä oli askartelutavaroita ja punaisia muovikypäröitä, tarratatuointeja ahkerasti pieniin käsiin ja poskiin laittanut Janita Rahikainen seurusteli vielä viimeisten vierailijoitten kanssa, ja glögivastaava Matti Liimatainenkin jouti jo pois oman pöytänsä äärestä.
Pihalla odotti viimeinen työnäytös, rasvapalon vääränlainen sammutus. Kuvassa ( 531) rasvakattila kiehuu kadun toisella puolen paloaseman pihassa paloauton luona, ja ”tumpelo munkinkeittäjä” valmistuu sammuttamaan syttyneen rasvan vedellä..
Ja näinhän (kuva 530) siinä käy, vesi levittää palavan rasvan räjähtävällä voimalla ympäri ”keittiötä”.
Ainoa oikea tapa sammuttaa niin rasvapalo, kuin ilmiliekkiin leimahtaneet kynttiläasetelmatkin on tukahduttaa liekit kattilankannella tai sammutuspeitteellä.
Palomiehen sammutusasua esittelee tässä nuoriso-osastoon kuuluva tuleva sammutusmies Topias Viiru.Vierellään hänellä on ylipalomies Jari Pakkanen Lappeenrannasta. Hän kertoo ”talvehtivansa” Savitaipaleen palokunnassa, puolin ja toisin rikastetaan toimintaa tällä tavoin.
Topiaksen työpuku varusteineen saattaa painaa 15–40 kiloa. Se on erikoista palamatonta jäykähköä kangasta, siinä on kolme kerrosta, ja välissä tuntuu ikäänkuin pieniä pippureita… Kangas ei päästä kosteutta eikä höyryjä sisään, mutta ei myöskään hikeä ulos…
Valtakunnallinen paloasemapäivä keräsi mukavasti kiinnostuneita kävijöitä, onhan se aikamoinen kokemus vaikkapa kiivetä paloauton ratin taakse.