Lemin Kirjava juhli kymmentä toimintavuottaan häviämällä verkosta kolmeksi päiväksi. Ei ollut tarkoitus.
Pari viestiäkin eukkomamma ehti lukijoiltaan asian tiimoilta saada, mikä ilahdutti, vaikka asia potuttikin.
Taustalla oli unohdus ja tietokatkos. Eukkomamma ei muistanut muistella, että kymmenen vuotta verkkotunnuksen haltijana tulee huhtikuussa 2020 täyteen. Verkkotunnuksen oli Viestintävirasto, nykyinen Traficom, myöntänyt ja siitä laskuttanut.
Jokunen vuosi sitten Traficom kuitenkin muutti toimintatapaansa ja vaati, että verkkotunnuksilla pitää olla välittäjä, joka hallinnoi ja huolehtii tunnuksen ylläpidosta. Eukkomamma sellaisen hankki ja oli sen jälkeen huoleton.
Välittäjä ehti kuitenkin tässä välissä lopettaa toimintansa ja oli yrittänyt siitä eukkomammalle viestiä. Mutta kas, eukkomamma oli siinä välissä ehtinyt vaihtaa sähköpostiosoitettaan, eikä viesti tullut perille.
Ja niin sunnuntai-iltana totuus paljastui: Lemin Kirjava oli hävinnyt verkosta.
Onneksi vanha välittäjä oli vielä olemassa ja auttoi maanantaina eukkomammaa löytämään uuden.
Ja nyt, kolmantena päivänä, Lemin Kirjava virkosi eloon. Ja yrittää nyt lähettää muitakin elonmerkkejä.
Kiitos lukijoille pitkämielisyydestä. Kiitos kun jaksoitte odottaa.
Kaija Lankia
eukkomamma
Lemin Kirjavan päätoimittaja
Kiva että Kirjava tuli takaisin! Monta kertaa kerkesin jo käydä katsomassa että milloin sivu taas aukeiasi.
Pelkäsin, että Papinhiihdoissa (ilman lunta) käynti olisi ollut viimeinen Lemillä. Nyt kuitenkin – joka päivä – saan taas avata Lemin Kirjavan ja lukea, mitä sinne kirkonmäelle ja muuallakin sinne päin kuuluu. Hyvää jatkoa – kaikin tavavoin – tutuille ja tuntemattomillekin, toivottaa Fågeli