Lemin potaatti tunnettiin lännessäkin

Lemin kirjavan perunan tämän syksyn sato oli lukuisa mutta pienen puoleinen. Ensi kesän varalle on kuitenkin saatu runsaasti siemenperunaa, jota on jaettu ympäri pitäjää ja vähän kauemmaskin. Pitkiä matkoja teki aikoinaan myös se kuuluisampi lemiläispottu, Lemin punanen.

Kun toimitin perille maalaismarkkinoilla arvottuja siemenpotaattipalkintoja, yksi voittajista, nykyisin Lappeenrannassa asuva Ritva Karhu, toi nähtäväkseni kirjeen vuodelta 1955. Siinä salolainen pankinjohtaja J. Drugg tilaa Karhun isältä, maanviljelijä Väinö Rapilta Lemin punaisen siementä. Hän oli saanut toiselta lemiläisviljelijältä vinkin, että Rapilla voisi siementä olla.

Tilauskirjeen mukana hän lähetti 4 000 markkaa rahaa, jolla siemensäkki ja raurtatierahti Saloon maksetaan. Hän esitti myös, että jos Rapilla ei siementä ollut, tämä etsisi jonkun toisen, joka voisi siemenen toimittaa.

Lemin kirjavan tämänsyksyiset toimitukset olivat huomattavasti vaatimattomampia, ja mahtuivat kirjekuoreen säkin sijasta. Mutta toisaalta ne olivat ilmaisia. Jos siemen säilyy talven yli, kirjavaa viljellään ensi kesänä ainakin 15 pellossa Lemillä ja lähikunnissa.

Ritva Karhu näytti minulle myös hienon valokuvan, joka oli otettu Lappeenrannan torilla samoihin aikoihin. Siinä lemiläiset viljelijät olivat säkkeineen potaattikaupalla, ja hienot kaupunkilaisrouvat olivat säkkien ääressä ostoksilla. Valokuvien tekijänoikeusaika on nykyisin niin pitkä, että valitettavasti en uskaltanut kuvaa skannata julkaistavaksi. Tähän jutun loppuun siis vain kuva pankinjohtajan tilauskirjeestä.

KL

Pankinjohtaja Drugg Salosta tilasi siemenperunaa Lemiltä syyskuussa 1955.

Yksi vastaus kirjoitukseen “Lemin potaatti tunnettiin lännessäkin”

  1. Christer Lindgren kirjoittaa:

    Olemme Puhtaiden makujen puolesta ry:ssa tekemässä intensiivistä maatiaistyötä. Jo vuonna 2009 saimme MTT:ltä sekä Punasta että Kirjavaa, ja kirjava voitti testimme kirkkaasti. Hyvin sijoittui punanenkin. Olen myös ostanut Punasta (kirjavaa en läytänyt) ja jakanut sekä ruokatoimittajille että Suomen parhaille keittiömestareille. Ostin tätä tarkoitusta varten myös säkillisen Punasta. Hans Vämäki on nimennyt sen ”maailman parhaaksi perunaksi”. Pääsemme pienellä joukollamme nyt takaistin juuriaisten kimppuun ja etsimme Punasta kokeille. Ajatuksemme on tehdä juttuja, jossa tähtikokit käyttävät Lemin perunoita ja saada aiheesta juttua valtakunnalliseen mediaan. Lopullinen tavoite on lemiläisten perunoiden tuminen aluksi ravintoloiden listoille. Onnistuimme tässä kyytön kohdalla ja aiomme onnistua taas.
    Oheinen juttunne on julkaistu 2010, mutta toivon että löydätte viljelijöitä, joilla on myös Punasta. Otamme niitä mielellämme erän vaikkapa korotettuun hintaan. Puhumattakaan kirjavasta! Sitä kokit haluavat paljon!
    Jos voitte auttaa asiassa, ottakaa ihmeessä yhteys. Olen varma, että kolmessa vuodessa Lemin omat lajikkeet ovat tunnettuja, ja kauppakin käy.

    Terveisin
    Christer Lindgren
    PMP ry, varapuheenjohtaja, ruokakirjailija
    050 320 9255
    christer.lindgren@welho.com
    PS. Teemme parhaillaan Maahenki-kustantamolle kirjaa ”maatiaisruoasta” ja jos saamme käyttöömme näitä perunoita, niille on paikka varattuna siinäkin

Vastaa