Lukuhetkiä Harmin kanssa

2.3.2021

Jennifer Basey Sander: Koira jolla oli vanha sielu

Harlequin Enterprises Ltd, Canada    Suomentanut Virpi Kuusela 2012


Teksti ja kuva Sirkka-Liisa Vaalivirta

Tämä pieni punainen kirjanen kertoo ”tositarinoita  rakkaudesta, toivosta ja ilosta, joita eläimet elämäämme tuovat”. Näitä tarinoita on kirjoittanut 25 kirjailijaa, toimittajaa, opettajaa, maaseudun asukkia, ja monenlaiset lemmikkien hoitajat ja matkailijat.

Jonkun elämän tähtihetki on valaan suukko, jotakuta odottaa hevonen joka päivä samassa paikassa. Joku kouluttaa jalkapalloilevia koiria, ja toinen on pelastanut vastasyntyneen kissanpennun maantieltä. Tarinat ovat todella ihmeellisiä, ja luulenkin että juuri sen tähden kirjan takasivuilla on niin tarkkaan selitetty kertojien taustat, nostettu tarinat uskottavien ja tosien dokumenttien korkealle jalustalle. 

Täytyy sanoa, että muutamista luin ääneen pätkiä kissalleni Harmille, ja eteville kissoille hän nyökytteli, puski poskeani ja pyysi, että lukisin lisää. Se tykkäsi erikoisesti puhuvasta Simonista, kissasta, jolla on mielikuvitusystävä, ja joka osaa käyttää nettiä. Ei se Harmista mitään ihmettä ole, tuntuipahan sukulaisielulta.

Sen sijaan nauroimme molemmat makeasti tarinoille koirista, ihmettelimme kuinka opaskoiralle on annettu nimi Laama, se osoitti mielestämme sekä koiran että omistajan jos ei nyt ihan tyhmyyttä, niin arvelluttavaa älyn puutetta. Monia parhaita pätkiä tarinoista Harmi kuunteli tarkkaavaisesti vieressäni, joskus käänsi kyllästyneenä sivua, kun yritin kertoa hänelle tarinaa hylkyhevosesta. Silläkin tarinalla on kuitenkin satumainen loppu.

Kirjan tarinat ovat melko lyhyitä, joten useimmat ehtii lukea kissan ruokkimisten välissä, hepan karsinan tyhjennyksen, koiran pissatuksien välissä ja vaikkapa iltapäivällä kahvikupposen ääressä ennenkuin kissalla on taas nälkä. Liikuttavia lukuhetkiä lemmikkisi kanssa.