Niin, esillä piti olla 22 mökkiä ja 11 saunaa, mutta helteisistä Pyhäveden rantamaisemista löytyi parikymmentä rahakkaalle tai isoon velkaan sidotulle rakennettua, enemmän tai vähemmän prameaa omakotitaloa. Saunatkin olivat isohkon mökin kokoisia.
Isäntäkunta Mäntyharjukin esittäytyi omalla osastollaan. Kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta.
Yleisilmeenä olivat suuret ikkunat, joiden pesemistä taivasteltiin. Taloissa oli yleensä komeat takat, oli porealtaita ja ruopattuja rantoja. Olipa yksi mökki suunniteltu niinkin, että siellä pystyi oleilemaan pyörätuolia käyttävä ihminen.
Lauttamökki oli myös erikoinen, mutta tilaa siinäkin oli niin, että omistaja varmaan ryhtyy matkailuyrittäjäksi ennen pitkää.
Lauttamökistä voisi tehdä majoitusliikkeen, tilaa riittää.
Löityipä ison ”mökin” rannasta sininen sauna, joka vallan mainiosti olisi käynyt mökistä. Mutta aivan viimeiseen niemeen piti kävellä ennen kuin löytyi toiveiden mukainen mökki: remontoitu UPM:n uittotupa, punainen mökki rauhallisessa rantamaisemassa. Oli puuhellakin, kuten olla pitää.
Sininen rantasauna olisi riittänyt mökiksi vallan mainiosti.
Yksi uusi mökki oli sisustettu vanhaan kotoisaan malliin – kiikkutuolia myöten. Monet kuuluivat kysyvän, kuinka vanha talo on. Hämmästys oli suuri, kun vastattiin, että juuri rakennettu.
Kiikkutuoli kruunasi kotoisan mökkitunnelman.
Suurin pettymys oli lautakasan näköinen ekotalo ”Luukku”. Se oli lokeroinen ja ahdas, rumakin. Vaikka katto on aurinkopaneelia ja sähköä riittää myyntiinkin, olisi tuossa helteessä toivonut, että edes joku watti olisi käytetty ilman viilennykseen tai vaikka lasilliseen vettä janoisille kulkijoille.
Hyvin järjestetyiltä messuilta ei juuri muuta puuttunutkaan kuin vesipisteitä sieltä täältä. Pullovesi maksoi maltaita, eikä yksikään esillepanijakaan ollut hellettä juomapistein huomioinut.
SIRKKA-LIISA VAALIVIRTA