Potaatit syötiin parempiin suihin

Toistasataa herkkusuuta nautti sunnuntaina Lemin perunasadosta. Kotiseutuyhdistyksen potaattipäivälliset päättivät satovuoden, joka sateista huolimatta oli satoisa.

Sirpa Lensu toi tarjolle viiden sortin pottuja.

Museon  keittiössä porisi neljä perunapataa: oli siikliä, van goghia, Lemin punasta ja Lemin kirjavaa. Uunissa paistuivat mehevän mureiksi rosamundat. Keitinperunoita ryyditettiin vanhan ajan läskisoosilla, uuniperunat saivat kyytipojaksi ryytivoita.

Salaatin virkaa hoitivat suolakurkut, ja tietenkin tarjolla oli rieskaa ja kotikaljaa.

”Normaalia parempi sato”

Kun vatsat oli syöty täyteen kerran tai kahdesti santsaten, kertoi perunanviljelijä Antti Suonio päättyneen kesän satokuulumiset.

– Kesä oli haasteellinen huhtikuusta alkaen, mutta sadosta tuli normaali tai normaalia parempikin, jos perunat saivat kasvaa läpäisevässä maassa, kuten meillä, Suonio kertoi.

Oli hän juhannuksen edellä jonkun kerran perunamaitaan kastellutkin, joten ihan yhtä sadetta ei kesä ollut.

Lemin kirjava oli hänellä ensimmäistä kertaa viljelyssä.

– Hyvin punasen tyyppinen tuntuu olevan, hän tuumasi.

Antti Suonion mukaan maatiaislajikkeiden vahvuus on poutakesissä, eli niistä tulee satoa hyvin vaatimattomissa oloissakin. Perunataudeille ne sen sijaan ovat helposti altistuvia.

Siiklistä tuli tänä vuonna hyvin jauhoisa, van goghia muistuttava, hän kertoi.

Rosamundaa Suonio kehotti käyttämään monipuolisesti, myös keiettynä, muusissa ja uuniruuissa. On turha käyttää sitä vain uuniperunana.

– Eri lajkkeiden makuihin kannattaa perehtyä. Maistella niitä haarukallinen tai kaksi ilman kastikkeita. Niin huomaa erot, Antti Suonio opasti.

Helsingissä kiinnostusta

Lemin punanen ja kirjava peruna kiinnostavat myös Helsingissä. Puhtaiden makujen puolesta -yhdistys on kampanjoinut aiemmin mm. kyyttönaudan puolesta, ja nyt se haluaisi nostaa lemiläiset perunat niille kuuluvaan arvoon.

Yhdistyken puuhamiehen Christer Lindgrenin oli tarkoitus tulla pottupäivällisille, mutta sairastuminen sotki suunnitelman. Terveiset kuitenkin tulivat:

– Pitää löytää viljelijät, sopia kunnan roolista ja eri vaiheiden rahoituksesta, selvittää tarvitaanko putsauksia ja sertifiointea ja sitten toteuttaa ne, suunnittelee hän yhteistä projektia lemiläisten kanssa.
Hän itse lupaa tehdä suunnitelman siitä, miten saadaan maksimaalisesti medianäkyvyyttä projektille ja perunoille.

– Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtaja Ulla Liukkonen on kotoisin sieltä päin, ja on kovin innoissaan – osallistuu takuulla myös työhön, LIndgren uskoo.

Vastaa