Lahnajärveltä Leinukselle

Lahnajärven Mikonlahdessa näkyi aamulla jo avovettä. Avautunut on myös maisema rannan puolella, kun kunnan Kolhoosi-tilalla on tehty harvennushakkuita.

Toukkalantieltä avautuu - ainakin ennen lehtien puhkeamista - näkymä järvelle.

Kylänmiehet kuulemma odottavat, että venäläiset sijoittajat löytäisivät Kippurasarven takamaaston, Kolhoosin, ja rakentaisivat sinne huvikeskuksen. Tai jos ei venäläistä innostusta ole, niin sitten yritystoimintaa voitaisiin harjoittaa Nuorakoskelta käsin. Näin eukkomammaa valistettiin ihan äskettäin.

Lahnajärveen ja siihen laskevaan Hannaojaan liittyy myös Lemin kunnanvaltuuston maanantainen maakauppapäätös. Nyt yksimielisesti syntynyt päätös myydä maata Hannaojan latvoilta Leinuksesta herättää muistot yli 20 vuoden takaa.

Lemin valtuuston yksi kiivaammista keskusteluista käytiin vuonna 1990, kun kiisteltiin siitä, pitääkö kunnan myydä maat suoalueen – entisen järven – liepeiltä entisille omistajilleen. Järvihän oli kuivatettu – ja samalla laskettu myös Lahnajärven pintaa – 1960-luvulla viljelyolojen parantamiseksi. Valtuustossa taistelivat tuolloin viljely- ja luontoarvot: lisäojitusten pelättiin tuovan lisäkuormaa nopeasti likaantuvaan Lahnajärveen ja samalla pilaavan soisen maaston itse Leinuksella. Sanoja ei kunnantuvalla säästetty, ja kuulijoita oli paljon, eukkomamma muistelee.

Lahnajärven pelastui loppujen lopuksi sillä, että kunnan omasta jätevedenpuhdistamosta luovuttiin ja jätevedet johdettiin Lappeenrantaan. (Missä nyt Haapajärveä on väliaikaisella kuivatuksella yritetty pelastaa osaltaan Leminkin jätevesien aiheuttamalta kuormitukselta.)

Nyt tehty kahdeksan hehtaarin Leinus-kauppa on peruja ostajien isoisältä, joka aikoinaan olisi oikeutettu maan ostoon. Nyt valtuusto asetti ehdoksi, että uuden ojan kaivaminen ostamansa alueen pohjoisosaan ei saa heikentää Hannajoen, Lahnajärven tai Kivijärven tilaa.

Luonnonsuojelullisissa inventoinneissa Leinusta on pidetty kasviston ja eläimistön muutoksen tutkimukselle
arvokkaana alueena. Kunnalla on siellä maata, jota on jo pitkään kaavailtu  luontoretkeilykäyttöön, ja jossain määrin tarkoitus on toteutunutkin.

Joulukuussa kunta myi alueelta neljä hehtaaria joutomaata. Tuolla kaupalla lähinnä turvattiin alueen virkistyskäyttöä. Myös maanantaisessa kaupassa ostotarjous sisältää retkeilyllisiä elementtejä: toisen kulkuyhteyden luomisen kunnan suolle.

Kovin moni lemiläinen ei Leinuksella kuitenkaan ole käynyt. Eukkomammakaan ei ole koskaan päässyt ympärysojaa pitemmälle.

Vastaa