Kirjavan jälkeen mustaa

Lemin entinen kirkkoherra, rovasti Erkki Lintunen jätti lemiläisille uuden potaattihaasteen.

Erkki Lintunen oli mukana kotiseutuyhdistyksen potaattipäivällisillä.

Jo Lemillä perunoista ja kotiseututyöstä innostunut rovasti on jatkanut samalla saralla uudella ja alkuperäisellä kotipaikkakunnallaan Värtsilässä. Lemin punasen puolesta aikoinaan puhunut Lintunen on nyt löytänyt Värtsilän mustan eli Karjalan mustan.

– Suoraan Suomesta on Pohjoismaiseen geenipankkiin Huippuvuorille säilötty kaksi perunalajiketta. Ne ovat Lemin punanen ja Värtsilän musta, Lintunen kertoi kotiseutuyhdistyksen potaattipäivällisillä sunnuntaina.

Värtsilän mustan toinen nimi on Karjalan musta, ja sitä on Värtsilän ohella viljelty aikoinaan Etelä-Karjalassa, ehkä Lemilläkin, Lintunen tiesi. Siksi hän esittikin lemiläisille ja kaikille muillekin haasteen: kenellä on tätä violettipintaista perunaa, ilmoittakoon hänelle, niin hän tulee hakemaan.

Tuntomerkit värtsiläläiselle ovat valkoinen kukka ja mukulan ei ihan tumma kuori. Siinä se eroaa Kainuun mustasta, jonka kuori on tumman sininen ja kukka sinivioletti.

Erkki Lintunen luennoi perunan historiasta 125 herkuttelijalle.

Erkki Lintunen luennoi perunan historiasta 125 herkuttelijalle.

Kaiken maailman perunoita

Erkki Lintunen pohjusti potaatilla herkuttelemaan tulleiden ruokahalua kertomalla perunan maailmanvalloituksesta John Readerin tuoreen kirjan pohjalta. Peruna löysi tiensä Perun Andeilta ensin (1500-luvulla) Italiaan ja Espanjaan ja muualle Etelä-Eurooppaan. Portugalista se seilasi Intiaan. Vuosisatojen saatossa se valloitti Kiinan, Etelä-Afrikan, Uuden Seelannin, Lähi-idän, Itä-Afrikan, Vietnamin, Papua-Uusi-Guinean…

Perunan säilyvyys mahdollisti pitkät merimatkat, ja toisaalta myös vakiinnutti sen paikan ruokapöydissä. Pohjois-Eurooppaan potaatit tulivat toisaalta saksalaisten peltiseppien matkassa, toisaalta Pommerin sodassa taistelleiden sotilaiden ”sotasaaliina”. Papit opettivat kansalaisia viljelemään ja syömään perunaa – muuallakin kuin Lemillä.

Nyt ovat taas vanhat maatiaislajikkeet alkaneet palata perunapeltoihin ja lautasille pitkälle jalostettujen rinnalle. Vaikka taudit niitä helpommin vainoavatkin, maun vuoksi niitä suositaan.

Lemin punasen kantaa puhdistettiin Tyrnävällä 1990-luvulla. Puhdistettu kanta palautui Lemin peltoihin, mutta pian viljelijät huomasivat, että se on muuttanut muotonsa oikeaa punasta soikeammaksi, kertoi perunanviljelijä Markku Juvonen.

Punasen kaupallinenkin kasvatus on jatkunut, alkuperäisen pyöreänä.

Kotiseutuyhdistyksen potaattipöydässä oli Lemin punasta, Lemin kirjavaa, Nicolaa ja Mozartia.

 

Vastaa