Lemi 1918, osa 1.

Venäläisten linnoitustöiden päättyessä syksyllä 1917 jäi Lemille runsaasti venäläisiä sotilaita ja muualta tulleita patterityöläisiä, jotka aiheuttivat rauhattomuutta paikkakunnalla. Syksyn aikana paikkakunnalla perustettiin yövahtijoukkoja turvaamaan koteja ja asukkaita.

Venäläise sotilaat ja patterityöläiset juhlimassa maaliskuun vallankumousta 5.4.1917 Tapiolan pihassa. Kuva Lemin pitäjänhistoria/Maila Klemi.

Venäläiset sotilaat ja patterityöläiset juhlimassa maaliskuun vallankumousta 5.4.1917 Tapiolan pihassa. Kuva Lemin pitäjänhistoria/Maila Klemi.

Marraskuun 20. päivänä perustettiin Lemin suojeluskunta, joka sai ensimmäiset jäsenensä yövahtijoukoista. Suojeluskunnan päälliköksi nimettiin ylippilas Lauri Karttunen, kirkkoherran poika, varapäälliköksi Arvi Parkkola. Urheiluseura Lemin Eskot tuki suojeluskuntaa, johon liittyi vajaa 300 miestä.

Koulutusta suojeluskunta sai jääkäri Lauri Pelkoselta. Omien kiväärien, taskuaseiden ja haulikoiden lisäksi ei juurikaan aseita ollut, mutta harjoittelua helpottivat venäläisiltä sotilailta saadut ammukset ja aseet.

Venäläinen sotaväki aseisti myös Lemin punakaatin, joka perustettiin tammi-helmikuun vaihteessa 1918 Huttulassa. Mäkitupalainen Antti Kuukan johdolla toimineeseen punakaatiin liittyi aluksi 12 miestä, ja sisällissodan sytyttyä lisää, mutta se jäi huomattavasti suojeluskuntaa pienemmäksi. Lemiläisiä liittyi myös Rutolan kaartiin ja muihin Lappeen punakaarteihin.

Lemin suojeluskunnan kouluttaja Lauri Pelkonen kaatui Luumäen kahakassa 21. tammikuuta, ennen sisällissodan ”virallista” alkamispäivää (27.1.1918). Lukkarikoululainen Adam Muukka oli sodan ensimmäinen lemiläisuhri. Muukka oli matkalla valkoisten rintamalle ja jäi junasta Pulsan asemalla hankkiakseen aseen.

Hän sai aseen, ja seuraavana päivän, 30. tammikuuta piilotti sen Anosen veljesten reenpohjan alle. Jo kylän laidalla punaiset pysäyttivät hevosen. Muukka tunnusti kiväärin omakseen. Kyytimiehet vapautettiin, mutta Muukan punaiset ampuivat.

Sisällisodan ensimmäisinä päivinä Lemillä jännitettiin, tulevatko punaiset Lappeenrannasta. Lemin pappilassa sitä jännitettiin erityisesti, sillä ”punaiset olivat uhanneet tappaa Lemin lahtaripapin  poikineen”, kuten 13-vuotias Mauno Karttunen kirjoitti päiväkirjaansa.

Rovasti Antti Karttunen lähtikin kirkolta Kaamanniemeen turvaan. Sunnuntaina 2. helmikuuta Karttunen piti kuitenkin jumalanpalveluksen kirkossa. ”Kun isä astui kirkkoon ja ennen kuin hän oli sanonut yhtään sanaa, moni purskahti itkemään. Ei ole koskaan ollut niin liikuttavaa jumalanpalvelusta kuin tämä”, Mauno Karttunen kirjoitti.

Sisällissota levisi Lemille 8. helmikuuta, jolloin Lappeenrannasta Taavetin kautta tulleet punakaartilaiset venäläisin vahvistettuna valtasivat kirkonkylän. Tainionkoskelaisen työmiehen Heikki Suhosen johtamassa osastossa oli noin 300 miestä. Lemin suojeluskuntalaiset perääntyivät Savitaipaleelle.

(jatkuu…)

Lähteinä käytetty Anu Talkan artikkelia Lemin pitäjänhistoriassa, Huttulan seudun historiaa -teosta, Antero Karttusen kirjaa Valkoiset perheet punaisten puristuksessa 1918 ja A.V. Pajulan artikkelia Vapaussoturi-lehdessä 3/1976.

Vastaa