Nuorajärven tornia ja laavua juhlittiin

Kansa kokoontui juhlimaan Nuorajärven kosteikon lintutornia ja laavua Lemin Tevaniemeen tiistai-iltana.

Laavu ja torni ovat ensimmäistä kesää lintuharrastajien ja retkeilijöiden käytössä.

Laavu ja torni ovat ensimmäistä kesää lintuharrastajien ja retkeilijöiden käytössä.

Kosteikkoalueen maanomistajista muodostuva Nuorajärven kosteikon ystävät -yhdistys oli kutsunut tornia, laavua ja kosteikkoa rakentaneet ja rahoittaneet yhteiseen juhlaan. Kutsu kuului myös kaikelle kansalle, ja lähikylistä saapuikin runsaasti väkeä viettämään rattoisaa iltaa luonnon helmassa.

Juhlan aloitti yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Huttunen viemällä lipun lintutorniin.

lasse

Lipunnoston kunniaksi laulettiin yhdessä lippulaulu.

laulajat

Lemin Laulumiesten esitykset kuuluivat myös ohjemaan. Seurakuntapastori Katariina Äijälä siunasi tornin, laavun ja niiden käyttäjät. Siunauksen saivat myös kosteikolla pesivät ja ruokailevat linnut.

siunaus

Kosteikolla on yhtenä kesänä laskettu peräti 18 pesivää lintulajia, kertoi Markku Loippo Etelä-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä. Lintuharrastjille kosteikko on aivan parhaasta päästä eteläisessä Suomessa, ja nyt rakennettu laaja ja tukeva torni on saanut paljon kiitosta lintuja tarkkailevilta, Loippo totesi.

Tornin ylätasanteelta avautuu huikea näkymä kosteikolle.

Tornin ylätasanteelta avautuu huikea näkymä 26 hehtaarin kokoiselle kosteikolle.

Nuorajärven kosteikko on saanut nimensä järvestä, joka sen paikalla on joskus lainehtinut. Mutta pitkään se oli myös peltoa. Hannes Huttunen kertoi Nuorajärven vaiheista.

– Ensimmäiset suunnitelmat matalan järven kuivattamiseksi pelloksi tehtiin 1800-luvun alussa. Ne kaatuivat kuitenkin runsaaseen vastustukseen. Mutta suurten nälkävuosien 1866–1868 jälkeen asia nousi uudelleen esiin, Huttunen kertoi.

1870-luvulla kaivettiin järven kuivatusta varten oja, joka osoittautui liian matalaksi. Järvi kuivui kuitenkin niin paljon, että kuivuneelta alueelta saatettiin koota niittyheinää myytäväksi. Ensimmäiset myyntiheinät niitettiin vuonna 1899, ja myynti jatkui aina 1950-luvun alkuun.

Vuonna 1961 valmistui uusi Koneenojan perkaussuunnitelma. Kymmentä vuotta myöhemmin ojaan asennettiin pumppu, joka kuivasi alueen tehokkaammin ja mahdollisti viljelyn ja metsänkasvatuksen. Pumppuaika kesti 30 vuotta 2000-luvun alkuun.

– Pumppu alkoi olla huonossa kunnossa ja pumppaaminen kallista. Vuonna 2006 pumppu pysäytettiin, ja vuonna 2008 maanomistajien kesken perustettiin yhdistys kosteikkoa varten, Lasse Huttunen kertoi.

Yhdistyksen toimin alkoi kosteikon suunnittelu ja rahoituksen kokoaminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta saatiin apua molempiin.

Kosteikko valmistui vuonna 2013, ja se on edelleen eteläisen Suomen suurin, 26 hehtaaria.

– Lintutorni, laavu, puucee ja parkkipaikan laajennus on tehty pääosin tänä vuonna, Lasse Huttunen kertoi.

Hän kiitti hankkeen tukijoita Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiötä, Etekä-Karjalan Säästöpankkirahastoa, Suni Oy:tä. ja Seppo Kangasmäkeä sekä kaikkia talkoisiin työllään tai tavaralahjoituksilla osallistuneita.

Taustalla näkyvä lato on alueen vanhoja rakennuksia. Tiistaina siellä tarjottiin säräkeittoa.

Taustalla näkyvä lato on alueen vanhoja rakennuksia. Tiistaina siellä tarjottiin säräkeittoa juhlaväelle.

Juhlaan osaa ottanut Matti Kuitto Taipalsaaren Kuitolta muisteli, kuinka hän Huttulan koulua käydessään oli luistellut Nuorajärvellä.

– Opettaja toi meidät järvelle ja piti luistelukisan. Sen voitti Paavo Kouvo ja sai palkinnoksi Nurmes-luistimet. Se harmitti minua, kun jäin toiseksi ja ilman palkintoa.

 

Nyt alueella on myös vessa.

Nyt alueella on myös vessa käsienpesupesuämpäreineen.

Lintujen pesinnän ja retkeilyn ohella Nuorajärven kosteikko edistää Pien-Saimaan puhdistumista ja puhtaana pysymistä. Järven valuma-alueille on rakennettu kaikkiaan 102 kosteikkoa. Uusimmat ovat Peltoin kosteikko Taipalsaarella ja Lavikanlahden kosteikko Savitaipaleella. Myös niillä päästään kapuamaan lintutorniin.

 

 

 

Vastaa