Mikä on kiistelty arviointi?

Anu Karhu selvittää mielipidekirjoituksessaan, mistä lapsivaikutusten arvioinnissa on kyse:
Kiitos kirkkoherra Lea Karhiselle lapsivaikutusten arviointiprosessia selventävästä kirjoituksesta 1.11. Länsi-Saimaan Sanomassa. On erittäin tärkeää, että lapsivaikutusten arviointiin on havahduttu nyt Taipaleen seurakunnassa ja sitä tullaan tekemään myös tulevaisuudessa.

Lapsivaikutuksen arvioinnin ohjeistuksessa opastetaan, että varsinkin vaikutuksiltaan kauaskantoisissa asioissa juuri näin pitää toimia. Asiaan olisi kuitenkin pitänyt havahtua jo huomattavasti aiemmin. Taipaleen seurakuntaliitosta on valmisteltu jo pitkään kussakin mukaan tulevassa seurakunnassa. Koska lapsivaikutusten selvittäminen on ennakkoarvioinnin väline, olisi näin suuressa muutoksessa arviointi pitänyt aloittaa heti, kun seurakuntaliitoksesta alettiin puhua.

Lapsivaikutusten arviointi liitoksen valmistelussa Lemin seurakunnassa on nostettu julkiseen keskusteluun ja asiasta on esitetty kaksi erilaista näkökulmaa. On hyvä, että nyt selvennetään julkisesti, mitä lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan ja kuinka tämä arviointi on Lemin seurakunnassa tehty.

Kirkkojärjestyksen 23 luku 3§ velvoittaa kirkollisen viranomaisen arvioimaan ja huomioimaan päätösten valmistelussa päätöksen vaikutukset kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Kirkkojärjestyksen mukaan arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asian ensimmäisenä.

Arvioinnin tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista kirkollisessa päätöksenteossa ja toiminnassa, vahvistaa lasten mielipiteiden huomioimista ja lasten osallisuutta kirkon toiminnassa, lisätä lapsen ihmisoikeuksien tunnettuutta kirkossa ja edistää kirkon oman teologisen tehtävän ja strategisten tavoitteiden toteutumista.

Lapsivaikutusten arviointi on velvoite ja sitä tarvitaan kaikissa hallinnollisissa päätöksissä. Arviointi tuottaa ennakoivaa tietoa valmisteilla olevan päätöksen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista. Näin voidaan vertailla eri vaihtoehtoja ja tarkastella niiden seuraamuksia. Ohjeistuksen mukaan lapsivaikutusten arvioinnin laajuus pitää suhteuttaa muutoksen suuruuteen.

Suurissa muutoksissa jopa lasten ja nuorten itsensä kuuleminen voi olla perusteltua ja jo valmisteluvaiheessa on arvioitava muutoksen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Tätä liitosseurakunnissa ei ainakaan Lemillä ole tehty.

Kirkkoherra Lea Karhinen esittää, että arviointeja on tehty kaksi, vuosina 2017 ja 2018. Arviointiin liittyvän ohjeistuksen mukaisesti päätöksentekijöillä pitää olla käytössään arvioinnin tuottama kokonaiskuva vaikutuksista. Vaikutukset tulee selostaa päätöksen valmisteluasiakirjoissa ja perusteluissa.

Säännös velvoittaa päätöksentekijöitä eli kirkkovaltuustoa ja-neuvostoa. Useat Lemin kirkkoneuvoston jäsenet ovat pyytäneet moneen kertaan nähtäväksi näitä Lemillä tehtyjä arviointeja. Pyynnöistä huolimatta niitä ei ole saatu tiedoksi ja nähtäväksi.

Usein seurakunnassa on valittu lapsiasiahenkilöitä, jotka voivat olla tukena lapsivaikutusten arvioinnin tekemisessä. Parhaimmillaan heitä voisi olla kaksi eli luottamushenkilö ja seurakunnan työntekijä voisivat toimia työparina. Lemin kirkkoneuvosto nimesi aikanaan seurakunnan lapsiasiahenkilöksi vs. nuorisotyöntekijä Kati Ahosen, jolla oli koulutus arvioinnin tekemiseen.

Mielenkiintoiseksi väitteen vuonna 2017 tehdystä arvioinnista tekee se, että Ahonen oli töissä tammikuun 2017 loppuun asti. Lemin seurakunnassa ei ollut nimettyä lapsiasiahenkilöä aikavälillä 1.2.2017-7.2.2018. Lemin seurakunnassa 1.2.2017 aloittanut nuorisotyöntekijä Saara Pellinen valittiin tehtävään 7.2.2018, kun huomautin seurakunnasta puuttuvan lapsiasiahenkilön.

Oleellista on, että tehtävässä toimivalla on siihen koulutus. Olen tästä tehtävään valitun uuden henkilön koulutusasiasta esittänyt kysymyksen Lea Karhiselle ja jäänyt odottamaan vastausta.

Lapsiasiavaikutusten arvioinnin tekemiseen liittyvä ristiriitainen tieto Lemin seurakunnassa ei anna hallinnosta kovin hyvää kuvaa. Sinänsä eipäs juupas-väittely ei todista mitään itse arvioinnin tekemisestä. Asian selventämiseen ja keskustelun päättämiseen on kuitenkin aivan yksinkertainen ratkaisu. Jos laaja-alainen arviointi on tehty vuonna 2017 ja 2018, näistä pitää löytyä seurakunnan päätöksenteosta ja asiakirjoista kirjallinen tieto. Näin tämä arviointidokumentti on myös pyydettäessä helppo saada tiedoksi.

Olennainen osa hyvää hallintoa on asioiden selkeä ja yksiselitteinen dokumentointi esimerkiksi pöytäkirjassa tai sen liitteessä. Pelkkä väittämä siitä, että lapsivaikutusten arviointi on tehty, ei valitettavasti riitä todistamaan asiaa. Toimielimen pitää pystyä väite todistamaan myös asiakirjoilla.

Itse päätöksentekijänä odotan edelleenkin nähtäväksi dokumenttia asiasta. Tätä tietoa tarvitsevat myös seurakuntalaiset, joille asiaan liittyvä keskustelu on näyttäytynyt hämmentävältä.

Ystävällisin terveisin

Anu Karhu

 

 

 

Yksi vastaus kirjoitukseen “Mikä on kiistelty arviointi?”

  1. Matti Huttunen kirjoittaa:

    Herää kysymys, miksi tämä paperi on noussut tälle tasolle kaikkien muiden joukosta. Kenen se olisi pitänyt tehdä, ja miksi sitä ei aikaisemmin ole tehty. Anu Karhu taustavoimineen voisi kertoa, miksei sitä ei ole tehty. Olisiko v.s nuoriso ohjaaja voinut sen tehdä.

Vastaa