Kohti pohj… ei kun etelää 7: Joskus on käännettävä takkinsa

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Nallikarista vastasi ystävällinen naisihminen, kyllä pikkumökki vielä löytyisi. Varaamme sen. Ja ennen puolta yötä minun on karvain mielin nieltävä vanhat puheeni Nallikarista.

Vuosia sitten näet nyrpeä tyttö respassa ei antanut meille mökkiä, vaikka niitä oli vapaana. Mutta kun ”ei ole siivottu”, ei saatu, vaikka olisi itse siivottu…

Mutta nyt palvelu on tosi ystävällistä ja joutuisaa, pieni mökki oli siisti ja toimiva, ja mökin siivouskin kuului hintaan, samoin liinavaatteet. Ison ikkunan takana näkyi vihreä nurmikko ja kukkivat sireenit!

Kaunis ja lämmin yö houkutti meidät tietenkin rannalle katsomaan keskiyönaurinkoa, joka rakensi siltaa mereen ohuen pilviverhon alta.

SSCN0949

Oli onnellinen olo. Matalassa rantavedessä oli vielä uimareita, rannan rakennukset piirtyivät taivasta vasten upeassa valaistuksessa.

Aamulla 27.6. pihanurmikollamme hyppeli kaksi rusakkoa, kun yhdeksän tienoissa pakkasimme auton ja jätimme mukavan pikkumökin. Otin muistoksi selfien, jossa tarkasti katsoen olemme molemmat….

SSCN0982

Oulusta on 53 kilomettiä Nakkulan baariin, hyvään pannarikahvipaikkaan. Totinen tyttö naputtaa kassaan kahdet herkut, 5,80 euroa! Päivä on lämmin ja kaunis, päivänkakkarat, matarat ja huopaohdakkeet kirjavoivat tienpientareita, radio kertoo Jyväskylässä vietettävistä Vieskerin 30-vuotisjuhlista. On siinä heposella ikää! Pelloilla on pieniä kurkiparvia, poikasia ei näy.

Ajelemme  rauhassa sinisen bussin perässä, taivas muuttuu pikkuhiljaa saman väriseksi. Bussi näyttää erikoiselta ja katson kiikarilla, mitä siinä lukee – voi ihmettä: ”Souvariksi olen sytynyt, 40v”  Juhlabussi!

SSCN0951

Mihin lie pojat menossa. Auton soittimeen pujautamme asiaan kuuluvasti Souvareiden levyn!

Taivas  pimenee, sataa tihuttaa, tuntuu illalta, vaikka on vasta puolipäivä. Pellolta pyrähtää lentoon suuri parvi sepelkyyhkyjä, mukana on yksi täysin valkoinen, ja toinenkin siiviltään valkoisen kirjava. Koljonvirran Camping näyttää sen verran erikoiselta, että poikkeamme katsomaan.

Erikoinen olikin, tuntui kuin ulkomaille olisi joutunut. Lounaslistassa luki ”Keettoloonas” ja ”höörymakkara”. Keettoloonas +kahvi oli edullinen, 7euroa, joten päätettiin maistaa nyhtöpossua kermassa  – oli muuten aika vahvat chilit hyvässä keitossa. Kaverille tuli mieleen jalopeenomakkarat muutamalla nuotiolla kauan sitten.

Pihassa  kaakatti kana kukon vahtimana, lampaat märehtivät koivikkohaassa, ja majoitustakin löytyisi, sekä kaikenlaista juhlameininkiä. Eihän meillä enää ollut aikaa jäädä ihmettelemään, saati sitten yöpymään, joten nokka kohti Iisalmea.

Siellä todettii, että maailman pienin kahvila Kuappi ei ollut auki meille, kuten ei tämän aviisin päätoimittajallekaan aikanaan.

SSCN0980

Olutmuseoonkaan ei pyritty, mutta ihailin suuresti tätä huikeaa humalatarhaa!

SSCN0978

Pöljällä oli taas pannarikahvien aika. Etsittiinpä siinä yhtä kantoakin – varmaan parikymmentä vuotta sitten sen pienessä punaisesa mökissä yövyttiin lehtikuusen kainalossa. Puu on sittemmin kaadettu, ja nyt jo kantokin hävinnyt…
Ennen pitkää ollaan sitten jo Kuopiossa, ja taivastellaan remontin alla olevaa tornia. Telineet yltävät ylös, ja siellä miehet puuhaavat, eikä taida päätä huimata yhtään.

SSCN0977

SSCN0976

Ravintolatasanteella oli hieno valokuvanäyttely, löytyipä kuva pikkusiepostakin, joka on kerran Mäntyperälläkin tavattu.

Leppävirralla ollaan jo melkein kotona. Ja kun pohjoisesta ollaan tulossa, sieltä, missä oli ihan oikeastikin lunta, niin poiketaan Muumimaailman jääluolassa ihmettelemässä jääveistoksia, jotka jo kohtapuoliin saavatkin väistyä latujen tieltä.

SSCN0975

Ja jos matkakerotmus päättyy näin jäisiin tunnelmiin, niin mielessä on ihan toisenkaiset, lämpimät laikähdykset. Kotona sitten lehdestä näin, että tänne se oli tullut sininen bussikin, Myllysiltaan! Terveisiä tunturituulista!

Vastaa