Yhä laajenevan Salmelan juhlakonsertti

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Kolmekymmentä vuotta sitten Mäntyhrjun Salmelassa avattiin ensimmäinen näyttely kauniissa sinertävässä rakennuksessa kimmeltävän järven rannalla. Hiukan mietin, miten mahtaa homma onnistua syrjäisellä maaseutupaikkakunnalla.

Vuosien myötä se kuitenkin piti pintansa, milloin ihmettelimme maisemissa makaavia Lanun naisfiguureja, milloin sisätilojen monimuotoista nuorten taitelijain tuotantoa.

Vaan Salmelapa on paisunut kuin pullataikina! Tällä hetkellä hieno näyttely on menossa myös Vuohijärvellä, ensimmäisessä yksityisen omistamassa kirkossa, siellä Luontokeskukseksi muuttuneessa Herran huoneessa on juuri nyt esillä Repovesi valokuvin ja maalauksin.

Juhlan aihe  lienee sekin, että johtoon astuu pikkuhiljaa Tuomas Hoikkalan poika Gabriel, joka torstaisen konsertin aluksi kertoi Salmelan ensi vuodesta, avajaiset kesäkuun alkupäivinä, ja ainakin Mamba musiikkipuolen esiintyjänä….

Varsinainen  juhlakonsertti nyt oli Jukka Kuoppamäen  60-vuotisen taiteilijataipaleen kunniaksi järjestetty. Kokonaisen vuoden oli Salmela Big Bandin johtaja Arto Paju sovittanut tuttuja ja hiukan oudompiakin Kuoppamäen lauluja tälle huippuorkesterille ja solisteille, joita olikin aikamoinen joukko!

Jukka Kuoppamäki sai kirjoittaa monta nimikirjoitusta.

Jukka Kuoppamäki sai kirjoittaa monta nimikirjoitusta.

Konsertti aloitettiin komeasti kaikille tutulla ”Sininen ja valkoinen” -kappaleella, jonka tietysti lauloi Kuoppamäki itse. Arvokkaasti lavalle astui  Danny valkoissessa puvussaan sanailemaan juontaja Veijalaisen kanssa. Dannyltä kuultiin upeasti ”Kauan”, ”Tuuliviiri” ja tietenkin ”Tämä taivas, tämä maa”, johon yleisökin sai yhtyä.

Anna Kuoppamäki oli ensimmäinen perheenjäsen esiintymässä. Hän toi esille isänsä ”protestiajan” lauluja, ”Pula-aika” mielestäni hiukan kritisoi sen ajan köyhyyttä,  ja ihanan kaunis ”Lennä, lintu, lennä” sai mukaansa myös Tuomas Hoikkalan puhaltimineen.

Anna ja Taika Kuoppamäki ottivat osaa isänsä juhlakonserttiin.

Anna ja Taika Kuoppamäki ottivat osaa isänsä juhlakonserttiin.

Nyt oli aina niin herttaisen ja sievän Katri Helenan vuoro. Juontaja kertoi kappaleiden synnystä, ensimmäinen Katrin laulama oli kirjoitettu lentokoneessa paperisen oksennuspussin kylkeen  – ”Ei kauniimpaa” tuskin  kuitenkaan on koskaan  saanut ketään pahoinvoimaan!

Katri Helena oli ollut neljä vuotta levyttämättä,  ja Jukka etsi hänelle laatikon pohjalta materiaalia – sieltä löytyi  mm. ” Anna mulle tähtitaivas”…

Ottihan Jukka toki osaa myös kilpailuihin. Rostokissa tuli voitto kappaleella ”Pieni mies”, ja kun seuraavana vuonna voitto taas tuli suuren naapurimaan musikanttien nenien edessä ”Sinisellä ja valkoisella”, niin Sopotissa Jukka oli pudotettu kokonaan listoilta pois! Tappiosta pikkuisen katkera mies sävelsi sitten siitä paikasta ”Kultaa tai kunniaa”!

Inka Kuoppamäki esiintyi seuraavaksi kauniilla ballaadilla ”Sorsanpoika” ja kutsui sitten lavalle todisteen musiikkiperinteen jatkumosta, kaksi neitoa ja nuoren herrasmiehen. Yhdessä he esittivät valloittavan ”Anna auringon paistaa” – Ja paistoihan se! Lokit ja tervapääskyt kaartelivat pään päällä ihmettelemässä musiikin määrää!

Tangomarkkinoille Kuoppamäki oli osallistunut ilman suurempaa menestystä kappaleillaan,  ja sattuipa, että muuan nuorukainen soitti hänelle ja pyysi itselleen laulua, tottahan se järjestyi. Sitten tekijä oli tankkaamassa, kun näki bensa-aseman telkkarista kyynelehtivän voittajan, ”Satulinna” oli voittanut,  ja on yhä myydyin tänäkin päivänä. Täällä sen esitti Jukka itse, mutta Jari Sillanpäälle se merkitsi hurjaa mestystä.
Perheestä erossa ollessan Jukka kirjoitti haikean ”Paljon sanomatta jää”. Kappale syntyi Oulun siltojen luona sinisessä kahvilassa, ja ajatuksissa oli kaukana kotona oleva Sirpa-vaimo.

Elämään mahtui myös hiljaisia aikoja, Katri Helenallakin oli neljän vuoden tauko levytyksissä, ja kenenpä puoleen kääntyi, ellei Jukan. Löytyi ”Sydän-tango” ja monta muuta,  joista Katri  levy-yhtiön kanssa käydyn sanailun jälkeen sai levylleen peräti viisi…

Isänsä kanssa lavalle astui vielä kolmas tytär Taika kauniissa kansallispuvussa, yhdessä he esittivät ”Taika-projektiaan” ja ihanan kauniin ”Tämä ilta ei unohdu koskaan”.

SSCN1371

Viime kesänä tätä konserttia suuniteltaessa syntyi ihan uusi laulu, ”Elämäsi on laulu”,  jossa lauletaan ”sinä itse laitoit loimet, sinä itse kuodoit kankaan”. Tässä kappaleessa Hoikkala soitti saksofonia.

SSCN1370

Koko orkesteri reilun 20 hengen voimin oli suoraansanoen loistava! Nyt oli kiitosten ja kukistusten aika. Vain Iso-D puuttui tästä joukosta, liekö ollut kiire jo muualle.

Jos esiintyjäkaartissa oli näitä harmaapäitä,  niin oli  meitä yleisössäkin. Eläkeläisiä tuli monen bussin täydeltä niin etelästä kuin pohjoisestakin, ja yhden konsertin sijaan olikin ollut järjestettävä toinen, joka varmasti uuvutti esiintyjiä hellepäivänä. Kaikki meni kuitenkin juohevasti.

Juttuni venyi  pitkäksi, mutta niin venyi juhlakin. Moneen kertaan onniteltiin myös tuhatpäisen yleisön joukossa istuvaa Olympia-voittajaa, 70 vuotta täyttävää Lasse Vireniä, jonka kanssa otettiin paljon selfieitä, ja nimmaripyyntöjä sateli.

SSCN1367

Näin ison puorukan kahvitus sujui yllättävän hyvin, kahvipisteitä ja baareja oli monta ja työväkeä tarpeeksi.

Kun katsoo kaikkea, mitä  Hoikkala Mäntyharjulla on aikaansaanut, niin todlla tulee mieleen vanhan ajan hyvät tehtaittenjohtajat, patruunat. Niin moni saa hyvää mieltä ja toimeentuloa Salmelan kulttuuritarjonnan myötä.  Menestystä työhön toivon myös isän saappaisiin siirtyvälle pojalle.

Seuraava yleisötapahtuma Salmelassa on  10.8.klo 14-16 ”Kaikki laulaa” yhteislaulutilaisuus, laulattajana Arja Koriseva.

Vastaa