Pikkuponit valtasivat pappilan vintin

Tuhat pikkuponia ja My Little Pony -oheistuotetta Lemin Vanhan pappilan yläsalissa ovat vaikuttava näky.

Kirsi Laurikainen pystytti kokoelmastaan näyttelyn, joka ihastuttaa kaikenikäisiä.

Kirsi Laurikainen pystytti kokoelmastaan näyttelyn, joka ihastuttaa kaikenikäisiä.

Kirsi Laurikainen (s. 1982) ei muista, milloin sai ensimmäiset pikkuponinsa. Joitain kymmeniä niitä kertyi, ja aikanaan hän lahjoitti niistä osan serkuilleen.

Ponien keräily ei silloin ollut mielessä, mutta oman lapsen syntymä vuonna 2013 sytytti kiinnostuksen uudelleen.

– Aloin etsiä niitä vanhoja poneja joita minulla 1980-luvulla oli ollut. Niitä etsiessä keräily lähti käsistä ja minulla oli jo monta sataa ponia siinä vaiheessa kun löysin ponit kadonneiden tilalle, Laurikainen kertoo.

Poneja on näyttelyssä kaappi- ja hyllykaupalla, kaikki hienosti riveihin järjestettyinä.

Poneja on näyttelyssä kaappi- ja hyllykaupalla, kaikki hienosti riveihin järjestettyinä.

Hän on täydentänyt kokoelmaansa nettikirppisten ja -huutokauppojen kautta. Myös kivijalkakirpputorilla voi onnistua tekemään löytöjä, mutta se on enemmän sattumankauppaa.

– Minulla on lista puuttuvista G1 (ensimmäisen sukupolven) poneista, joita etsin. Mutta etsin kyllä kaikenlaisia poneja ja tupla kappaleetkaan ei haittaa.

Uusia ponimallleja ja oheistuotteita valmistetaan jatkuvasti. Verkosta löytyy sekä suomalaisia että amerikkalisia listauksia tuotteista. Kirsi Laurikainen on näyttelyynsä merkinnyt, miltä aikakaudelta kukin ponisarja on.

– Ensimmäinen sukupolvi syntyi 1980-luvulla. Toinen ja kolmas sukupolvi ovat jääneet ehkä hieman enemmän varjoon, mutta neljännen sukupolven tuotteet 2000-luvulla ovat taas tunnetumpia.

Ihan uusimpiin tuotteisiin hän saa perehdytystä tyttärensä kautta.

– Tytär tuntee poneista tehdyt elokuvat ja sitä kautta myös lelut ovat tuttuja.

Uusia tulokkaita ovat muiden muassa ihmishahmoiset ponit.

Uusia tulokkaita ovat muiden muassa ihmishahmoiset ponit.

Vuosi sitten äiti ja tytär laskivat, kuinka monta ponia ja oheistuotetta kotiin Hollolaan oli kertynyt:

– Silloin pääsimme yli 800:an, joten nyt niitä täytyy olla noin tuhat.

Kokoelma kasvaa, sillä mukana on myös Laurikaisen usean kaverin lapsuuden poneja

– Ja usein miulle tuttavat tuo kirppareilta poneja jos ovat löytäneet kun tietävät että näitä kerään, tai ainakin tulee kysely viestejä että tarvitsenko juuri sitä ponia, hän kertoo.

Vanhan pappilan näyttely synnyinkunnassa Lemillä on ensimmäinen, minkä Kirsi Laurikainen on poneistaan pystyttänyt. Se on myös ensimmäinen kerta, kun keräilijäkin näkee kokoelmansa kokonaan; kotona ne ovat osaksi laatikoissa.

Näyttelyä varten ponit ovat saaneet uuden lasivitriinin,

Näyttelyä varten ponit ovat saaneet uuden lasivitriinin,

Näyttely on esillä Lemillä ainakin syyskuun 6. päivään saakka, ehkä kauemminkin. Laurikainen toivoo, että sen löytäisi mahdollisimman moni, muiden muassa päiväkodit ja koululuokat – kauempaakin kuin Lemin kirkolta.

– Nyt kun takkahuone on kotona tyhjä, voimme tehdä siellä remontin, hän toteaa.

Ponivideoitakin on kertynyt iso kokoelma.

Ponivideoitakin on esillä iso kokoelma.

 

– Näyttelyssä on mukana myös tätini Päivi Kauton kokoelma Lanar-poneja. Ponit ovat siis Lanardin valmistamia, kun taas minun ponit on Hasbron valmistamia. Päivi on auttanut paljon minun kokoelman täydentämisessä kun kirppareilta kiertäessään on poneja ja niiden oheistavaroita löytänyt. Varmaan siinä sivussa alkoi hänen oma poni kokoelmansa Lanard poneista kertymään, Laurikainen kertoo.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lemin Vanha pappila on avoinna ma, ti, pe ja su  klo 10–15, ke ja to klo 12.30–18 ja la klo 9–13.

Juttua täydennetty 7.8. kello 16.25.

Vastaa