Perhoset ilmastoairueina

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Vaikka liitinkin tämän perhoskirjan vain karanteeniajan lukemistoon, ei se kyllä siihen jää. Päiväperhoset matkalla pohjoiseen (Kimmo Saarinen ja Juha Jantunen) on varsinainen seikkailu- ja taistelutarina sekin.

SSCN5020

Tekijät ovat monen aikaisemmankin perhoskirjan takana, ja omasta hyllystäkin löytyy useita kirjoja,jotka auttavat tunnistamaan päiväperhosia.

Tämä kirja antaa paljon enemmän. Se on oikeastaan tieteellinen taideteos, jännittäväkin, ja liittää tieteelliseen tutkimustyöhön myös tavallisen perhosharrastajan. Muistan hämmästyneeni, kun löysin kirjasta omankin nimeni, eli perhosseurantatietoni ovat kartuttaneet perhostietämystä siinä missä oikeat tieteilijöittenkin havainnot.

Tämä kirja on usein avoinna pöydälläni, ei pelkästään karanteeniaikaan. Kirja on niin täynnä tietoa, että se tavallaan muodostuu harmilliseksikin, sillä sivut on tupattu täyteen hiukan liian pientä tekstiä, kaavioita ja huippukuvia. Mutta aikamoista seikkailua ja taistelua se on perhosenkin elämä tässä muuttuvassa maailmassa.

Kunhan ilmat taas lämpenevät pihat ja pientareet täyttyvät sitruunaperhosista, neitoperhosista, jotka ovat yleistyneet ja huomanneet, että ilmasto on muuttunut otolliseksi talvehtimiseen näillä korkeuksilla. Nokkosperhosetkin ovat muutaman katovuoden jälkeen virkistymässä, ja kangasperhonen, se pieni vihreä, jota välillä vihernopsasiiveksi kutsuttiin, nousee kylätieltä askelten alta lentoon lähes joka askeleella.

SSCN5019

Ja se pieni soma paatsamasinisiipi, se on juuri tämän ajan ainoa hohtavan sininen taivaan kuvajainen. Kirjan valmistumisaikaan (2013) sitä ei vielä pohjoisessa tavattu, mutta ilmasto muuttuu koko ajan, eteläiset lajit lepattavat yhä ylempänä – mihin ne joutunevat sitten, kun edessä on enää jäinen meri.

Vastaa