Taavetti Muukka sai muistomerkin

Kotirinramalla juhannuksena 1944 surmansa saanut alikersantti Taavetti Muukka on saanut muistomerkin.

Tenho Muukka, Seppo Kangasmäki, Juha Nisonen ja Lasse Nisonen pystyttivät muistomerkin Taavetti Muukan kuolinpaikalle Metsolantien viereen.

Tenho Muukka, Seppo Kangasmäki, Juha Nisonen ja Lasse Nisonen pystyttivät muistomerkin Taavetti Muukan kuolinpaikalle Parkkolassa Metsolantien viereen kesäkuussa. Kuva:Juha Nisonen,

”Surmanluoteja kotirintamalla”, on otsikko Huttulan seudun historiaa -teoksessa. Taavetti Muukan kaatumisesta kotikylällään juhannuspäivän jälkeisenä sunnuntaina1944 kirjoitti kirjaan Esko Muukka. Kertojina olivat Eero Muukka ja Eino Muukka.

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella 9. kesäkuuta oli murtanut Suomen puolustuslinjat, ja syntyneessä kaaoksessa moni sotilas lähti karkuun. Kotiseuduilleen pyrkiviä, metsiä myöten kulkevia karkureita tavattiin myös Lemin Huttulan alueella heinäladoissa nukkumassa. Evakkojen kuormat täyttivät teitä.

Huttulan ilmansuojeluryhmä Kumpulan talossa sai juhannuspäivänä tiedon, että vihollinen oli pudottanut desantteja jonnekin Rut’ahon tienoille.

Seuraavana päivänä, sunnuntaina,  Eevert Muukan taloon Lalvatinpäässä ilmestyi kolme sotilasta konepistooleineen kysymään järven nimeä matkaa Lemin ja Savitaipaleen kirkolle.

Samoihin aikoihin ilmansuojeluryhmän johtaja, vänrikki Taavetti Taipale tuli Parkkolan Pienaholle ja kertoi talon isännälle Taavetti Muukalle Rut’ahon tienoille pudotetuista desanteista ja pyysi tätä keräämään miehiä ja valmistautumaan desanttien kiinni ottamiseen tai tuhoamiseen.

Taipale itse rymineen ja ryhmä autokomppanian miehiä Kilkinmäeltä haravoivat maastoa, mutta tuloksetta. Jahti lopetettiin.

Illalla Taavetti Muukka kuuli Lalvatinpään suunnasta laukauksia. Hän arveli, että desantteihin oli saatu kosketus, ja hän sanoi lähtevänsä Metson riihen luo passiin kivääreineen, etteivät desantit pääse kylään.

Alatuvan pellolla oli evakkomies laiduntamassa hevostaan ja näki, kuinka Muukka kulki tietä pitkin kivääri olalla. Äkkiä kuului konepistoolin sarja ja Muukan pää putosi näkyvistä. Muukka ehti huutaa apua, ennen kuin toinen sarja katkaisi huudot.

Laukaukset oli kuultu kylästä. Eino Muukka, Väinö Turku ja Eevert Muukka kiirehtivät katsomaan ja löysivät  Taavetti Muukan tieltä kuoliaaksi ammuttuna. Ensimmäinen sarja oli ilmeisesti ammuttu muutamien metrien päästä sakean puuaidan takaa ja toinen aivan läheltä.

Ampujat olivat jatkaneet matkaa Leinuksen rantaa pitkin etelään; vainajalta viemänsä kiväärin he olivat hyljänneet parin sadan metrin kulkemisen jälkeen.

Poliisi Elias Sinkko tutki surmaa, mutta sen tekijät jäivät arvoitkseksi. Siitäkään ei ollut tietoa, olivatko asialla olleet desantit vai rintamakarkulaiset. Desantit, jos sellaisia oli ollut liikkeellä, olivat usein aseettomia. Myös osa rintamakarkureista oli aseettomia, mutta monilla oli aseensa mukana.

Ne laukaukset Kaillalhden suunnalta, jotka saivat Taavetti Muukan liikkeelle, osoittautuivat myöhemmin suomalaissotilaiden harjoituslaukauksiksi, Esko Muukan kirjoituksessa kerrotaan.

Taavetti Muukan kohtalosta kerrotaan myös Kansa taisteli – miehet kertovat -lehden numerossa 6 vuonna 1968. ”Desanttipartion murhatyö Lemillä” -artikkelin kirjoitti Tommi Savikurki,

Nyt pystytetty Taavetti Muukan muistomerkki sijaitsee Metsolantien laidassa vastapäätä Ratikontien risteystä.

Taavetti Muukan sukulaiset kukittivat muistomerkin lauantaina.

Taavetti Muukan läheiiset kukittivat muistomerkin lauantaina. Kuva: Markku Peutere.

 

 

Vastaa