Ei päivää ilman puhelinmyyntiä

Eukkomamman hiljaiselon katkaisee aina silloin tällöin puhelin. Perhe soittelee tai ystävät – mutta nyt yhä kiihtyvällä vauhdilla lehtitilausten, vitamiinipillereiden ja vakuutusten myyjät. Eukkomamma on ihmeissään, miten pelastuisi kaupittelijan kynsistä ilman, että tekee tämän sieluun haavaa.

Pari viikonloppua sitten eukkomamma teki varainhoidossaan ryhtiliikkeen ja lakkautti kaksi aikakauslehteä, kun niitä ei juurikaan ole viime aikoina lukenut. Toinen oli vuosikausia kestänyt tilaus, toinen taas puhelimessa viime keväänä tehty tilaussopimus, joka osoittautui niin tarpeettomaksi kuin saattoi odottaakin, mutta kun myyjä oli niin mukava… Ja sitten saman tien sai mennä kesällä puhelimessa myyty rasvahappopillereiden kestotilaus, kun pillerit tahtovat unohtua purkkiin eikä vaikutuksesta nautittuinakaan ole varmuutta.

No, heti seuraavana päivänä soitti uusi lehtikauppias, ja kun kerran uhkaavasti näytti siltä, että postinjakaja ei kantaisi enää muuta kuin laskuja, päätin tilata naistenlehden. Päädyimme yhdentoista kuukauden edulliseen tilaukseen, missä kylkäisenä on kaulahuivi, kun 20 kuukautta ja helminauha olisivat olleet liikaa.

Sitä seuraavana päivänä soitti sitten kaksi lehtikauppiasta, joista toinen kauppasi lehteä, jonka tilauksen olin netissä perunut jo ennen sen alkamista, kun olin sen heikkona hetkenä mukavalta myyjältä puhelimessa tilannut. Toinen taas kauppasi vasta viikonloppuna perumaani määräaikaistilausta uudelleen alkavaksi… En sortunut kumpaankaan.

Viime viikolla onnistuin suoralta kädeltä kieltäytymään lehtitilauksesta, joka koski saman lehtiyhtiön tuotteita, joista olin naistenlehden jo tilannut. Vaikka myyjä oli aika sinnikäs. Kännykkäni muistiossa alkaa olla pitkä litania lehtikauppiaiden numeroita, jotta osaisin jättää seuraavan soiton vastaamatta. Mutta aina ne yllättävät.

Tänään sitten soitti vakuutusmyyjä, joka oli saanut numeroni pillerifirman asiakasrekisteristä, ja kauppasi varta vasten näille pillerinpurijoille räätälöityä tapaturmavakuutusta. Se vaikutti hyvin samansisältöiseltä kuin alkukesästä tarjottu, jolloin räätälöijänä oli postimyyntitavaratalo.

Nämä asiakasrekisterit ovat oiva tapa kiertää suoramarkkinointikieltoa, jonka olen puhelimeeni hankkinut, ja josta pitää nykyään maksaakin. Se vuotaa kuin seula, kun lehtitilauksiakin myyvät vaikka minkänimiset firmat. Ja kun lehtitalot ovat isoja konserneja, yhtä lehteä tilaavalle voidaan markkinoida kahtakymmentä muuta kiellosta huolimatta.

Kaikista ikävämmäksi tämän puhelinmyyntiterrorin tekee se, että ”terroristit” suureksi osasiksi lienevät ihan mukavia ihmisiä, jotka työttömyyskortistosta on patistettu puhelinmyyntifirmaan töihin. Näitä paikkojahan työvoimatoimiston työpaikkasivut ovat täynnä. Myyntiprovision toivossa he sitten joutuvat päivät pääksytysten soittamaan puheluja, joiden vastaanotto lienee vähintäänkin nuivaa.

Niinpä eukkomammakin aina silloin tällöin sortuu tilauksen tekemään, kun haluaa pelastaa myyjän päivän. Mutta kenellä on varaa tilata lehtiä ja vakuutuksia viikoittain? Onneksi on netti, jossa voi sitten perua hyväntahtoiset pakko-ostonsa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *