Metsänväen seikkailupäivät

Kivikoulun eka- ja tokaluokkalaiset Savitaipaleelta kirjoittivat yhdessä sadun.

Metkuviikon perjantaina Savitaipaleen kivikoulun 1-2 luokkalaisten ja Mummokuningattaren yhdessä keksimä satu. Koululaiset oli jaettu neljään ryhmään, joista ensimmäinen aloitti sadun näin:

Olipa kerran suuri metsä, jossa asui pitkähäntäinen kettu ystäviensä jäniksen ja karhun kanssa.Siellä he leikkivät ja pelasivat tammenterhoilla jalkapalloa. Kerran orava antoi vanhan pesänsä koriksi, ja silloin pelattiin tietenkin koripalloa. Metsässä asui myös harmaa haikeamielinen susi, joka ei ollut ollenkaan innostunut urheilusta. Se tykkäsi syödä herkullista liharuokaa, jota se kävi ostamassa kaupasta, ja sen suuri unelma oli päästä Idolsiin laulamaan. Kovasti se harjoittelikin, sillä metsästä kuului tuon tuostakin sen haikea ulvonta
”Uuuu-uuu-uuu!”
Metsään oli lennähtänyt myös outolintu kolibri, joka imi pitkän pitkällä nokallaan mettä kesämetsään puhjenneista tulppaaneista ja metsäruusuista. Talitiaispuun asukit , tiaiset koittivat opettaa sitä laulamaan, ja viisas pöllö luki sille satuja Suomen talvesta, sehän ei ollut koskaan nähnyt lunta!
Susi sai porukan suostuteltua, että lähdettäisiin Idolsiin, ja ihan hiljaa myös perhostoukka ja etana kiipesivät taxin ikkunasta sisään. Taksissa he olivat hiukan kahden vaiheilla, mennäänkö Idolsiin vai Kuorosotaan, jossa siinäkin susi halusi laulaa soolon. Lopulta he pyysivät taksikuskia ajamaan kuitenkin Dance-ohjelmaan.

Tästä jatkoi ryhmä 2:

Piti valita puvut ja tanssiparit, ja tietysti sekin, mitä esitettäisiin. Perhostoukka ja etana päättivät esittää sotabaletin rillit silmillään, karhu pani päälleen farkkutakin, valitsi joulumekkoisen pöllön parikseen ja he päättivät esittää piirileikkiä. Nopeajalkaiset orava ja jänis pukivat päälleen kaikenmaailman kimalletta ja esittivät hip-hoppia, kettu ja susi sovittivat esityksensä ooppera-aarian mukaan, koska susi halusi myös laulaa ja kolibri talitiaisen kanssa joutui pitkään pohtimaan, esitetäänkö hulaa vai napatanssia, ehkä se siitä väliltä jotain sitten olikin, napa näkyi kummaltakin. Taksinkuljettajan kissa ja koira hopean ja kullan kimaltavassa hulahameessa esittivät sitten ihan oikean hulatanssin.
Tuomaristo oli tuotu kaukaa ulkomailta. Se oli hyvin arvovaltainen, oli odotettavissa todella ankaraa arviointia. Tuomareina olivat Apina, Gorilla, Gebardi ja Krokotiili. Tanssiohjelma meni hyvin, eikä tuomareiden tehtävä ollut helppo, sillä katsojien äänet jakautuivat tasan sotabaletin ja hip-hopin kesken. Tuomaristo joutui äänestämään, jolloin hip-hop voitti niukasti.
Sitten lähdettiin linja-autolla baariin juhlimaan koko joukolla, syötiin jätskiä ja taksikuskin leipomaa kakkua.

Tästä jatkoi ryhmä 3:

Seuraavana aamuna kaikki olivat hyvin väsyneitä, pelasivat vain pelikoneella. Jänis ressukka hävisi ja meni nurkkaan mököttämään. Kettu oli kai syönyt illalla liikaa, siihen iski tosi kova mahatauti, ja lopulta Sanni Sairaanhoitaja yritti lääkitä häntä sipseillä ja limsalla, mutta vei lopulta omalla put-put-autollaan keskussairaalaan, jossa kettu joutui leikkaukseen. Epäiltiin, että se oli ahneuksissaan nielaissut kakkulusikan juhlissa.
Sillä aikaa toiset leikkivät metsässä, ja vahingossa karhu putosi vanhaan ansakuoppaan, jossa oli teräviä piikkejä pystyssä. Karhu näytti kuolleelta, ja susi säikähti niin, että lupasi olla tosi kiltti kaikille. Näytti, että karhu muumioitui. Silloin metsään tuli Emmi-tyttö, joka pyysi kaikkia avukseen nostamaan karhun pois kuopasta. Siinä se sitten oli kuin sammaleinen kivi kuopan reunalla, ja jänis ressu jäi tassuistaan sen alle. Onneksi ystävät auttoivat sen kaivautumaan irti.
Lopulta ihan kaikki kääntyi hyväksi, sillä Sanni Sairaanhoitaja toi ketun toipumalomalle kotimetsään, susi vei sille kukkia, kiltti kun oli, ja karhukin heräsi tajuttomuudesta. Se luki toisille iltasatua, kun nämä pelasivat vielä hetken käpypalloa ennen iltapesua. Ja sitten kaikki menivät nukkumaan.

Ja viimeinen ryhmä 4 päätti sadun näin:

Aamulla herättiin sitten pirteinä normaaliin arkiaamuun. Metsänväki päätti lähteä yhdessä uimaan. Mutta suru oli suuri, kun he tulivat ihmisten rantaan. Siellä oli iso kieltotaulu, jossa luki, että ei saa tuoda eläimiä rantaan. Sama juttu oli uimahallissa, ei auttanut. Niinpä he palasivat takaisin metsään, ja päättivät uida omassa metsälammessa. Majava lupasi opettaa kaikille mainion uimataidon, ja pöllöstä tehtiin uimavalvoja, joka kyllä nukahti heti, olihan se valvonut koko yön. Jänis levitti tassunsa, ja loikki keveästi pitkin veden pintaa. Sen sijaan karhu upposi mutaiseen veteen. Turhaan se yritti ponnistella ylös, eikä nyt ollut kavereistakaan apua. Silloin talitiainen muisti, että Artulla oli mainio put-put-vene vastarannalla, ja Arttu haettiinkin kiireesti hätiin. Lopulta karhu saatiin ylös, ja väki lähti karhun luolaan. Arttu haki kaupasta ruokaa, luolassa syötiin kohta mannapuuroa ja mehukeittoa. Metsän väki jäi leikkimään hippaa ja pituushyppyä, kun Artun piti lähteä kouluun.
Ja niinhän siinä kävikin, Arttu kuuli äidin äänen, joka sanoi:
”Herääpäs nyt jo, kouluun pitää kohta lähteä…”
Olikohan Arttu nähnytkin pelkkää unta? Sen pituinen se.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *