Lintulaskentaretket ovat mukavaa puuhaa

Ensimmäiset muuttolinnut ovat jo tulleet, ja sekä pöllöjen että tikkojen rinnoissa sykkii selvästi kevät. Viimeiselle talvilintulaskentapäiville sattuivat todella ihanat keväiset ilmat. Tätä tavallisten ihmisten tieteellistä laskentatyötä on Suomessa tehty jo yli 50 vuotta, ja omalla kohdallani tämä yhdistyy Bird Lifen retkikummina suunniteltuihin retkikummipäiviin.

Talvilintulaskentojen tarkoituksena on kartoittaa maamme talvilinnustoa kattavasti, joten metsäiset reitit vähine lintuineen ovat jopa tärkeämpiä kuin runsaslintuiset taajamareitit, jotta saataisiin mahdollisimman oikea kuva asiasta. Minulla on kolme reittiä.

Reittejä kuljetaan kolmasti talvessa, ensin marraskuun alkupäivinä, sitten joulu-tammikuun vaihteessa ja lopulta helmi-maaliskuun taitteessa. Moni on ihmetellyt, miksi laskentoja ei tehdä keväällä tai kesällä, mutta tässähän on kyse juuri talvilinnuista. Kesäiset seurannat ovat sitten ihan muuta, ja jo nyt voidaan tarpeen mukaan tehdä esimerkiksi pöllö- ja koskikararetkiä.

Kurhilan 3,5 kilometrin lenkillä oli taas mukana reipasta porukkaa: neljä naista, neljä miestä sekä kuusivuotias Eevi ja veljensä Eino, vasta neljä vuotta. Lapset ovat tottuneita luonnossa liikkujia ja jo varsinaisia luonnontuntijoita nuoresta iästään huolimatta. Hyrkkälän marttojen jokavuotiseen ohjelmaan taas on kuulunut yksi lintulaskentaretki. Nyt kovien pakkasten jälkeen aurinko helli kulkijoita, ja kävellessä muisteltiin aikoja entisiä. Retkiä on tehty niin räntäsateessa kuin 30 asteen pakkasessakin.

Auraamattomia metsäteitä oli etukäteen polutettu moottorikelkalla, mikä huomattavasti helpotti kulkua. Tämän reitin varrella löytyy erilaisia biotooppeja maaseutuasutuksesta (900 m) metsään (1 900 m), rantaan (400 m) kuin hakkuuaukkoonkin (300 m). Ruokintapaikkoja on neljä ja niissä lautoja lähes parikymmentä.

Odotimme näkevämme enemmän lintuja edes ruokintapaikoilla, mutta taisivat ottaa aurinkoa puiden latvoissa niin hiljaa, että yllättävän vähäiseksi jäi saalis. Tosin pieni Eino hihkui nähneensä tikan juuri, kun kaikkien muiden katseet olivat ihan muualla. Lasten kanssa retkeily on mielestäni kaikkein tärkeintä, vaikka varsinainen laskenta saattaa hiukan häiriintyä, mutta kenties tässä ovat reitin tulevat laskijat, kun vanhoista aika jättää!

Runsaimmat lajit reitillä ovat viherpeippo, keltasirkku, tali- ja sinitiainen, ja pelkkiä jälkiä oli jättänyt pyy.

Mäntyperällä on kaksi reittiä. Ensin laskettiin pilvisenä, leutona päivänä pitkä reitti, noin seitsemän kilometriä. Kuljimme läpi maaseutuasutuksen (700 m), tuikkasimme rantaan (600 m), kiikaroimme pellon laidassa (100 m), hiljaista metsää riitti pitkään (4 900 m), ja tietysti pari hakkuuaukkoakin (300 m). Jää peitti vesistöt niin, että koskikara sinnitteli vain metrisessä sulassa. Poissa olivat metsot, ja pyistäkin oli vain hyvin tuoreita jälkiä. Reitillä ruokintapaikkoja on kuusi, lautoja lähes parikymmentä.

Kahteen naiseen saimme sentään kirjoihin tavallisten tiaisten lisäksi iloksemme ronkkuvia korppeja, pulputtavan teeren, muutaman punatulkun ja keväthuumassa kisaavia käpytikkoja.

Tuuli puhalsi pilvet pois, kun lopulta kuljimme lyhyemmän reitin – mukana kaksi miestä, kaksi naista. Tällä reitillä maaseutuasutusta on vain sata metriä, eli yksi pihapiiri, metsää 3 200 metriä ja pari hakkuuaukkoa, yhteensä 200 metriä. Tällä retkellä oli potkukelkkakin, ja mikäpä siinä, kun reitillä on pätkä moottorikelkkareittiä.

Reitin parasta antia olivat kaksi metsoa, jotka kaksi meistä näki, ja kaksi kuuli jo keväistä nokan napsetta. Pihapiirin ruokintapaikan kymmenkunta lautaa saivat heilua tuulessa melkein itsekseen, sillä satapäinen keltasirkkuparvikin oli kutistunut pariin kymmeneen, tiaiset lauleskelivat riemurinnoin, ja levoton lennähtely vaikeutti laskentaa niin, että täytyi käyttää arviointia. Kyllä niitä sentään talkkuja ja sinttuja oli kymmeniä, nähtiinpä kuusi- ja töyhtötiainenkin aurinkoisessa kevätsäässä.

Jos sinä haluat mukaan talvilintulaskentoihin tai muuhun lintuharrastukseen, voit ottaa yhteyttä. Voimme laatia yhdessä sinulle reitin ensi talvea varten. Ihan tavallista ulkoilureittiäkin voi asiassa hyödyntää, varsinkin, jos kuljet lasten kanssa. Lintujen tarkkailu on antoisaa ja hauskaa puuhaa!

SIRKKA-LIISA VAALIVIRTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *