Siirry suoraan sisältöön

Soranotto vaarantaa pohjaveden, todetaan ympäristöarvioinnissa

Soranoton pikaista lopettamista Vuolteen kannaksella ja alueen entistämistä esittää Lemin yleiskaavoituksen ympäristöarvioinnissa FM, biologi Jouko Sipari. Ohentunut sorapatja vaarantaa vedenottamon pohjaveden laadun, hän toteaa.

Venäjältä ja Keski-Euroopasta tulevat sateet tuovat typpeä kaukolaskeumina, ja sitä sorakerros suodattaa ja estää pohjaveden happamoitumisen. Vuolteen kankaalla soranottoalue on noin 250 metrin päässä kunnan vedenottamosta ja paikoin kymmeniä metrejä alkuperäisen harjun pinnan alapuolella, jolloin harjun suodatuskyky on alentunut.

Kasvillisuus ja karike voivat osaltaan korvata soraa, joten soranoton pikainen lopettaminen ja alueen entistäminen auttaisivat turvaamaan vedenottamon veden laadun jatkossakin, Sipari toteaa ja kaipaa nopeaa ratkaisua.

Pohjaveden suojelutarvetta on myös Pekonkankaalla, jossa vanha kaatopaikka voi olla riski. Muurassuon maankaatopaikan Sipari siirtäisi muualle, sillä suo on vedenjakajalla, josta valumat ovat sekä Lahnajärveen että Syntymäiseen, ja maa-aines ja risut aiheuttavat järviä rehevöittäviä valumia.

Syntymäinen saa rehevöittäviä aineksia myös Palolan rämeeltä, jonne arvioinnissa esitetään kahta saostusallasta ja keinotekoista luhtaa.

Liito-orava viihtyy Lemillä

Siparin laatima ympäristöselvitys keskittyy lähinnä kasvistoon ja linnustoon yleiskaavan suunnittelualueen eri osissa. Nisäkkäisiin ei selvityksessä puututa liito-oravaa lukuun ottamatta. Lisäksi arviointi sisältää suosituksia kulttuurimaiseman säilyttämiseksi.

Liito-oravahavaintoja on tehty Lahnajärven Hangaslahden länsipuolisessa maastossa ja rantakaistalla, Suntianlahden rantakaistalla ja ylempänäkin maastossa, Hiidenvuoren itärinteellä sekä Kopon puronrantalehdossa Hälvänmäen ja Ukonmäen välimaastossa. Näitä alueita esitetään suojeltavaksi.

Suojelun perusteena on myös pohjanlepakko, käenpiika  ja pikkutikka, josta yleiskaava-alueella on havaintoja. Pikkutikkaa esiintyy mm. Voivorkasssa Tykkitien eteläpuolella, käenpiikaa Suntianlahdessa.

Maiseman ja/tai puolesta suojeltavia alueita ovat mm. Hannajoen varsi, Hattumäki, Ristikivensuo, Hälvänmäen jyrkkä pohjoisseinämä sekä Suomalaisenkylän ja Nartun kylämaisema.

Kunnantalot suojelukohteita

FM Teija Aholan laatimassa kulttuuriympäristöselvityksessä on puolestaan paneuduttu yleiskaava-alueen kulttuuriympäristö ja -rakennussuojeluun. 62-sivuisessa raportissa kohteet on käyty niin historian kuin nykypäivänkin valossa.

Kirkonkylän kaava-alueen kannalta mielenkiintoisin ja ajankohtaisin lienee vanhojen kunnantalojen kohtalo. Ne molemmat on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi niiden harvinaisuuden ja ainutlaatuisuuden perusteella. Samalla listalla ovat kirkko, tapuli, Tapiola, Pekarin kauppatalo sekä Klemin ja Niemelän (Kiljusen) talot.

Seurakuntatalo, kotiseutumuseo, Leminniemen (Tavastin) huvila sekä Pajulan ja Rinteen kiinteistöt on merkitty vaalittaviksi  niiden paikallishistoriallisten ja kyläkuvallisten arvojen vuoksi.

Maanomistajilla suunvuoro

Huomenna perjantaina 8.4. kaavoittaja Antti Hirvikallio pitää Lemin kunnantalolla maanomistajien kuulemispäivän. Hän käy maanomistajien kanssa neuvotteluja kello 9-15.30 ilman erillistä ajanvarausta. Muina päivinä käynnistä on sovittava puhelimitse.

KAIJA LANKIA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *