Siirry suoraan sisältöön

James-mies James-näyttelyssä

Heinolassa avattu nostalgianäyttely ”James päällä joka säällä” on erityisen nostalginen myyntiedustaja evp. Tomi Halmeelle, 78,  Lemin Kuukanniemestä. Levittihän hän aikoinaan Jamekset Suomen kauppojen hyllyille ja aloitti buumin, joka teki jameksista synonyymin farmareille.

Tomi Halme tutustui tiistaina Heinolan James-näyttelyyn.

– Sitten kauppaneuvos Ville Mattisen poika Sakari tuli oman tehtaan johtajaksi ja hommasi Jenkeistä Lee-farkut, sitä korjailtiin Suomi-pojan mittoihin, maksettiin James Dean -nimestä korvausta, palkattiin Onni Gideonin suurorkesteri Suomen ensimmäiselle show-kiertueelle kautta maan. Ja tehtaan edustajaksi palkattiin pystytukkainen, jenkkityylinen entinen ”lättähattu” eli minut, kuvaa Tomi Halme farkkuedustuksen lähtölaukausta vuonna 1959 ensi syksynä  ilmestyvässä kirjassa, joka toistaiseksi kantaa vielä työnimeä ”Lemin pisnesmiehet”.

Jamekset osoittautuivat alusta alkaen myyntimenestykseksi, niitä jouduttiin odottamaan kauppohin, kun valmistus ei pysynyt samassa tahdissa, kävivätpä kauppiaat hakemassa niitä tehtaan varastostakin, Halme muistelee. Helsingin tehdas ei enää riittänyt tuotannolle, vaan valmistus siirtyi uuteen tehtaaseen Heinolaan vuonna 1964.

Myyntiedustajia palkattiin pian lisää ja jameksia markkinoitiin myös viihdetähtien – Dannyn, Fredin, Four Catsien ja monen muun vauhdittamana. Mainosfilmejä elokuvateattereihin ja televisioon tehtiin korkealla ammattitaidolla ja omana aikanaan isoilla budjeteilla.

Kun Fredi auton takapenkillä hyppi

”Viihdekiertueet” kiersivät myös myyntiedustajien mukana:

– Minä opin tuntemaan aika paljon näitä artisteja, muistan aikanaan kun tämä Fredi, Matti Siitonen, tunnettiin vielä Folk-Fredinä. Hänet palkattiin sitten meille minun mukaan asiakkaille laulamaan ja soittamaan kitaraa. Muistan, kun oltiin Mikkelissä ja jatkettiin matkaa Kuopioon. Hänellä oli valkoiset farkut, punainen farkkupusero ja James-hattu päässä ja kitara, hän soitti sitä folk-musiikkia, millä hän aloitti aikanaan. Jatkettiin matkaa sitten Outokumpuun, minun kotipaikalle. Muistan minulla oli silloin jenkkivehje Rambler Classic, sellainen kaksiovinen, olin varannut kossua tälle Fredille. Hän istui takapenkillä autossa, kun me Outokumpuun ajettiin, ja hyppi oikein, että ai jos hänellä joskus olisi tällainen auto. Sitten mentiin asiakkaan luokse, sinne tuli porukkaa hirveästi katsomaan. Hän oli paljon minun mukana silloin uransa alkuaikoina, kertoo Tomi Halme Pisnesmies-kirjassa.
Pisnesmies-kirjan tunnelmissa Tomi ja puolisonsa Leena Halme, joka myös toimi tekstiiliedustajana useamman vuosikymmenen, kävivät tiistaina Heinolan näyttelyssä. Paljon sieltä löytyikin tuttua, vaikkakaan vanhimmilta vuosilta ei kovin paljoa aineistoa näyttelyyn ollutkaan saatu.
Mutta vuosikymmenten aikana tehdyissä mallistoissa oli runsaasti klassikkoja, kestäviä farkkuvaatteita, joita Halmeenkin perheessä on käytetty ja käytetty, vaikka Tomi Halme vuonna 1975 siirtyikin kilpailijan leipiin.
– Tuokin pusero meillä oli pitkään, vasta heitin sen pois, ja tuo laukku, kommentoi Leena Halme tuon tuosta näyttelyä katsellessaan. Hän arveli, että enemmänkin aineistoa näyttelyyn olisi saatu, jos olisi osattu kysyä oikeilta ihmisiltä; Lemille tiedusteluja ei ollut tullut.
Non-stopina pyörivien mainosfilmien teosta Tomi Halmeella oli myös monia muisteluksia kerrottavanaan, samoin kuin Jameksen mainoshuivista, jota tehtiin isolla – itse asiassa kymmenen kertaa liian suurella – summalla valtavat määrät, ja joka sitten jäi käsiin. Huivi näyttelyssä on, mutta ei kangaspakan päästä tehtyä lasten nenäliinaa – sellaisiakin Tomi Halmeella itsellään on vielä tallella.
James-näyttelyyn Heinolan kaupunginmuseossa liittyy katsaus 1960- ja 1970-luvun kuvataiteeseen ja viereisessä Galleria Lambertissa on ajankuva 40 vuoden takaa kalusteineen, astioineen ja vaatteineen – on lasi-designia, Arabiaa, Sarvista, Marimekkoa ja Vuokkoa.

Leningit kiinnostivat Heinolan epookkinäyttelyssä Leena Halmetta, joka vuosikymmenten ajan toimi eri vaatetehatiden myyntiedustajana.

”James päällä joka säällä” -näyttely on esillä Heinolan museoissa syyskuun 18. päivään saakka.

”Lemin pisnesmiehet”-kirja (työnimi) julkaistaan syksyn aikana. Tämän kirjoittajan toimittamaan teokseen tulee muisteluksia, elämäkertoja ja yrityshistoriaa lemiläisiltä yrittäjiltä ja ”pisnesmiehiltä” Toivo Tuuliaisesta Martti Hakalaan, Erkki Vilhusta ja Eino Sinkosta Pekka Kuukkaan ja Seija ja Jaakko Rasaan – muutamia mainitakseni.

KAIJA LANKIA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *