Uittojen matkaan Lemillä

Väliväylä eli Luumäen-Valkealan uittoväylä alkoi Jängynjärvestä ja yhtyi Valkealan Mattilassa Kymijokeen. Tämä noin 110 kilometriä pitkä, valtakunnallisesti merkittävä vesireitti vei tukkeja Kymijoen varrella ja suussa sijaitseville sahoille.

S/s Wäinölä aloitti matkustajaliikenteellä. mutta muutettiin myöhemmin hinaajaksi.

Väliväylän uitot tekee kiinnostavaksi myös alusten hinaustekniikka, esimerkiksi  höyryponttuita, saksoja ja röllejä ei ollut käytössä missään muualla maailmassa.

Vilkkainta uitto oli 1950-luvulla. Monesti juotiin jo keskikesällä ns. miljoonakahvit, kun väylässä kulkevien tukkien kappalemäärä ylitti miljoonan. On arvioitu, että yli 70 kesän uittoaikana väylässä kulki yli 100 miljoonaa tukkia.

Pääasiassa tukkeja hinasivat Gutzeit-yhtiön höyrylaivat. Kivijärvellä hinasi puita myös muutama yksityisessä omistuksessa ollut ns
.kolibri-höyrylaiva.

Matkustajia järvellä kuljettivat 1800-1900-lukujen vaihteessa Lemin Höyryvenhe Oy:n s/s Wäinölä, joka muutettiin myöhemmin Gutzeitin hinaajaksi.
Sata vuotta sitten järvellä aloitti matkustaja- ja tavarankuljetusliikenteen Luumäen Höyry- ja Moottorivene Oy:n s/s Hanhi.
Alus ajoi säännöllistä matkustajaliikennettä Savitaipaleen, Lemin ja Luumäen välillä kolmena päivänä viikossa vuosina 1912- 1930.

S/S Immola vuonna 1951. Kuva: Emil Suoknuutin kokoelmat.

Ensi sunnuntaina 22.4. palataan Väliväylän uittojen ja Kivijärven höyrylaivaliikenteen aikoihin.
Paavo Teitto tarinoi Rutolan ja Jängynjärven uitoista ja Hilkka Mattila höyrylaivojen matkasta Kivijärvellä. Hannu Ilves kuvaaman videon myötä päästään mukaan höyrylaiva Hanhen matkustajareitille.

Esitelmät Tapiolan nuorisoseuran talossa (Tapiolankatu 5, Lemi) alkavat sunnuntaina kello 14. Tilaisuuteen vapaa pääsy, väliajalla kahvitarjoilu.

Tapahtuman järjestää Lemin kotiseutuyhdistys.

Mauno Punkkisen laiva Kivijärvi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *