Eksoten laitettava alijäämät kuriin

Eksoten ulkoinen arviointi valmistui. Sitä esiteltiin päättäjille tänään Lappeenrannassa.

Lemiläiset vaativat lääkäripalveluja reilut kaksi vuotta sitten. Ulkoiset arvioitsijat katsovat, että palvelujen toteuttamistapa on Eksoten operatiivisen johdon päätettävissä.

 

Arvioinnin suorittanut Nordic Healthcare Group toteaa, että mittavan alijäämän ovat aiheuttaneet kuntien alibudjetointi ja sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan hyödyntämätön kehityspotentiaali.

Kustannusten kasvu Eksoten aikana on kuitenkin ollut hitaampaa kuin sitä ennen, joten kunnat ovat hyötyneet yhteisestä sosiaali- ja terveyspiiristä.

Raportissa suositellaan yhtenäistä maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä, jossa myös Imatra olisi mukana kaikkien palveluiden osalta.

Raportin mukaan Eksoten jäsenkuntien on valittava rankkojen alijäämän kattamisvaihtoehtojen välillä. Syntynyt alijäämä tulisi jakaa kuntien välillä aikaisempien vuosien käytön mukaan eikä peruspääoman suhteessa.

Uutta alijäämää ei saisi syntyä. Keinoista alijäämän estämiseksi olisi sovittava, samoin siitä, miten alijäämä katetaan, jos sellaista kuitenkin syntyy.

Kustannusjako käytön tai väkiluvun perusteella

Raportin laatijoiden mukaan kustannusten laskutusvaihtoehdoista paras olisi aiheuttamisperiaate. Siinä palveluista maksetaan todellisen käytön mukaan. Tämä malli on kuitenkin Eksoten strategian vastainen ja voi jarruttaa Eksoten kehittämistä kokonaisuutena, raportissa varoitetaan.

Jos Eksotelle annetaan kokonaisvaltainen ja aito palveluiden järjestämisvastuu, paras vaihtoehto olisi kapitaatiomalli. Siinä kustannukset jaetaan kunnille väestön suhteessa. Väestön ikärakenteella ja sairastavuudella voidaan tarkentaa kuntalaiskohtaista laskutusta oikeudenmukaisemmaksi.

Kuntien ja niiden luottamushenkilöiden tulisi omistajaohjauksessaan keskittyä strategisiin kysymyksiin: mitä tavoitellaan ja mitä tehdään. Operatiivinen johto sen sijaan päättäisi, miten asiat tehdään, miten palvelutuotanto organisoidaan vaikkapa avosairaanhoidon vastaanottojen osalta.

Imatra mukaan sote-yksikköön

Kokonaisuuden kannalta maakunnallinen sote-yksikkö olisi arvioinnin mukaan Etelä-Karjalan maakunnan sekä kuntien edun mukaista, koska kahden kapasiteetin ylläpitäminen on kalliimpaa kuin yhden. Kaikilla kunnilla tulisi olla samanlainen sopimusmalli.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *