Hauhon ministeri pyörähti Lemillä

Toimiva rakennustarkastus oli asia, jota maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) jäi kaipaamaan itsenäisestä kotipitäjästään Hauhosta sen liityttyä Hämeenlinnaan vuonna 2009.

Ministeri Koskinen (oik.) teki keskiviikkona pikavierailun Lemille. Juttusille liikekeskuksessa tulivat mm. Heikki Haiko (vas.), Reino Talka ja Matti Maunu. Kansanedustaja Pia Kauma kuului ministerin seurueeseen.

Hauho oli ennen kuntaliitosta hieman alle 4.000 asukkaan kunta, jolla oli oma peruskoulu. Terveydenhuollosta huolehti kuntayhtymä ja moni asia hoidettiin ostopalveluna.

– Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa tarkkaan laskettiin ehdokkaita asetettaessa, miten maaseutukunnat saavat parhaiten läpi omia ehdokkaitaan Hämeenlinnan valtuustoon. Tuloksena oli, että pikkukunnista saatiin valtuutettuja enemmän kuin asukaslukujen suhde olisi edellyttänyt, ministeri Koskinen kertoi.

Hänen mukaansa viime syksynä ei kukaan enää laskelmia muistanut tehdä, mutta silti liitoskunnat ovat hyvin edustettuina. Lääkäri- ja koulupalvelut ovat säilyneet samalla tasolla kuin ennenkin, mutta rakennusluvat takkuavat Hämeenlinnan isossa organisaatiossa.

Lemiläisistä ei kuntaliitoksen kannattajia kuitenkaan ihan samalla istumalla löytynyt.

– Vapaakuntakokeiluun ei varmastikaan oteta mukaan kuin sellaisia kuntia, jotka rakennemuutosta toteuttavat, ministeri uskoi.

Maatalous kannattaa yhä

Lemin kokoomus oli halunnut paikkakunnalle maatalousministerin, kun maatalouspitäjästä on kyse. Yhtään maanviljelijää ei paikallisosaston jäsenistössä ole, mutta ehkä kannattajissa kuitenkin.

Ministeri Koskinen luottaa, että maanviljelyllä Lemillä edelleen pärjää, jos Suomessa ylipäätään sillä pärjää.

– Kesän aikana saadut maataloustukiratkaisut olivat hyviä. Vielä on 141-tuen asioita pöydällä, hän sanoi.

Tukiakin tärkeämpänä hän näkee suomalaisten oman suhtautumisen maatalouden tuotteisiin – lähiruuan ja suomalaisen ruuan arvostuksen kasvu luo mahdollisuuksia maataloudelle.

– Jos ravintolan ruokalistassa lukee, mistä raaka-aineet on hankittu, lisää se kuluttajien luottamusta. Samoin viljelijän kuva broilerinlihapaketin kannessa, hän totesi.

Ministeri Jari Koskinen oli edellisen kerran Lemillä 1980-luvulla Hauhon kuntaretken mukana. Kansaedustaja Pia Kauma oli myös kerran aiemmin ollut Lemillä. Särää olivat saaneet molemmat.

Kaupan pihalla ministeriltä kysyttiin televisiokuvan näkyvyydestä:

– Kuinka kalliita laitteita katsojien pitää asentaa, että Yleisradion lähetykset saadaan näkyviin? Heikki Haiko kyseli. Ministeri Koskinen ei vastaavaa murhetta ollut koskaan kuullutkaan. Hän kyselikin, koskeeko se vain Lemiä vai koko maakuntaa. Haikon mukaan ongelma on Lemiäkin laajempi.

– Kun aikoinaan Joutsenon televisiomastoa rakennettiin, sanottiin, että Neuvostoliitto ei antanut tehdä siitä 200-metristä korkeammksi. Siksi se on 120 metriä matalampi kuin Suomen muut mastot, Juha Junnonen selvitti.

-Tosiasia lienee kuitenkin kuutostie ja aseman toisella puolella oleva kantaverkon sähkölinja, joiden turvaetäisyydet tulivat esteeksi, tarkentaa hän.

Suoralta kädeltä ei ministeri luvannut lemiläisille helpotusta Yle-veroon, mutta Ylen hallintoneuvoston tiedoksi murhe saattaa mennä.

Juttua päivitetty 22.8. radiomasto-asian osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *