Rekkakolari laittoi ajattelemaan

Teksti ja kuvat: Sirkka-Liisa Vaalivirta

Sunnuntaina tullessani kotiin huomasin, että edellisen illan rekkaonnettomuuden jäljet olivat vielä Halmenniementien risteyksessä näkyvillä.

Kuljetuslava makasi vielä tien luiskassa.

Kuljetuslava makasi vielä tien luiskassa.

Tie oli pitkälti rikki ja murskeinen, liikennemerkit irti ja rikki, tienpientareiden asfaltti lohkeillut. Linja-autopysäkin kohdalla oli iso kuoppa

-siinä lienee ollut nuppi nurin, tai öljyistä maata kaivettu pois

Paikassa lienee ollut nuppi nurin, tai öljyistä maata kaivettu pois

Kauempana näkyi perävaunu nurin toisella puolella tietä. Mursketta oli levinnyt pitkälle metsäänkin. Kellallaan siellä oli kuljetuslava, renkaat kuin isolla raastinraudalla revityt.
Tuli mieleen millaista vahinkoa syntyy, kun ne jättirekat alkavat kulkea näitä pieniä teitämme. Kuinka tiet ja sillat kestävät, kuinka ne mahtuvat kääntymään ahtaissa risteyksissä? Ja todellakin: kun jotakin sattuu, niin voi vain kuvitella sitä kaaosta!

Onneksi tässä ei ollut pienempiä tienkulkijoita mukana!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *