Siirry suoraan sisältöön

Vakain mielin mielitään Lemille

Aitoa kiinnostustaan johtaa Lemin seurakuntaa pitemmänkin aikaa osoittivat Lemin kirkkoherraehdokkaat keskiviikkoillan tentissä.

Lea Karhinen (vas.), Pirkko Hänninen ja Hannu Haikonen vastasivat seurakuntalaisten kysymyksiin.

Lea Karhinen (vas.), Pirkko Hänninen ja Hannu Haikonen vastasivat seurakuntalaisten kysymyksiin.

Vantaan seurakunnan diakoniapastori Lea Karhinen kertoi hakeneensa Lemille neliäänisen veisuun ja muiden positiivisten mielikuvien takia, ja myös sen, että Lemin seurakunta on sopivan kokoinen ja siten aikaa hallinnolta jää myös hengelliseen työhön. 51-vuotias Karhinen sanoi hakeneensa eläkevirkaa.

Särä, veisuu, maatalous ja maisema viehättävät Lemissä Lappeenrannan seurakunnan kappalaista Pirkko Hännistä. Hän haluaa vakaan ja rauhallisen työpaikan, jotta myös pian Kiinasta perheeseen tulevalla adoptiopojalla olisivat vakaat oltavat.

Sammonlahden vt. kirkkoherra Hannu Haikoselle Lemi olisi yksi askel uralla eteenpäin. Hän on aikoinaan ollut Lemin seurakunnan nimikkolähetti toimiessaan edellisessä ammatissaan sairaanhoitajana.

Tilaisuuden ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Huttunen tenttasi hakijoilta heidän plussiaan ja yhtä miinustaan omassa itsessään.

Pirkko Hänninen näki itsensä rauhallisena ja hyvähermoisena, määrätietoisena, toimeliaana, musikaalisena, myönteisenä ja sinnikkäänä. Minus on, ettei hän aina ole tarpeeksi tiukka.

Hannu Haikonen piti itseään huumorintajuisena, sosiaalisesti taitavana, urheilullisena. Huono kalenterin käyttö, sen liiallinen täyttyminen myöntyessä liian moneen asiaan on miinusta.

Lea Karhinen kertoi osaavansa leipoa ja laulaa, hänellä on 26-vuotinen monipuolinen työkokemus, hän on tiimityöskentelijä, hyvä kuuntelija, helposti lähestyttävä, huolellinen, tunnollinen ja positiivinen. Joskus kuitenkin hän erehtyy hätäilemään ja hötkyilemään.

Motiivina kirkkoherran töihin Hannu Haikosella ovat halu julistaa evankeliumia, kulkea ihmisten rinnalla – niin seurakuntalaisten kuin työtovereidenkin. Erilaisuus on hänelle rikkautta.

Lea Kahista motivoi se, että saa olla mukana ihmisten elämän vaiheissa, ja se, että saa myönteistä palautetta. Työtovereilla on hänelle suuri merkitys.

Pirkko Hännisen yksi motiivi on suuri työn määrä, monipuoliset tehtävät ja pitkä työpäivä. Hengellisyys työssä motivoi myös.

Lemin Kirjava esitti hakijoille yhden kirjallisen kysymyksen:

Lemin seurakunnasta erosi viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä. Osalla syyt voivat hyvinkin olla taloudelliset: kun kunnallisveroprosentti nousee nopeasti, verotusastettaan voi pitää kurissa eroamalla kirkosta. Millä te perustelisitte jollekulle tällaiselle rahan kanssa tuskailevalle, että seurakuntaan kannattaa edelleen kuulua?

Lea Karhinen vastasi:

Ajattelen niin, että kirkkoon kannattaa kuulua sen vuoksi, että ”kirkko tekee hyvää”. Ts. kuulumalla kirkkoon ja maksamalla kirkollisveron voi olla tukemassa ja rahoittamassa kirkon tekemää monipuolista auttamistyötä: diakoniaa, perheneuvontaa, Palvelevan Puhelimen toimintaa, sairaalasielunhoitoa jne. Kirkko tekee myös monenlaista perhetyötä (esim. yksinhuoltajaperheiden parissa). Maksamalla kirkollisveron voi siis välikäden eli kirkon kautta olla auttamassa ja tukemassa niitä ihmisiä, jotka apua ja tukea elämäänsä tarvitsevat.

Moni kirkosta eroava perustelee eroaan tosiaan sillä, että miksi maksaisin veroa, kun en saa rahoilleni mitään vastinetta. Ajattelen niin, että kyllä kirkollisverolleen saa vastinetta, jos vain haluaa saada. Ainakin Lemin seurakunnassa on niin paljon monipuolista toimintaa kaikenikäisille (vauvasta vaariin!), että siihen kaikkeen osallistumalla saa kyllä veroeuroilleen ruhtinaallisen vastineen. Mutta jos ei osallistu mihinkään, vaan jättäytyy kaiken toiminnan ulkopuolelle, niin toki silloin syntyy helposti tunne, että enhän minä saa kirkosta ja seurakunnasta yhtään mitään.

Hannu Haikonen vastasi:

Jokaisella kirkosta eronneella on siihen oma syynsä. Joskus tunneperäinen, joskus taloudellinen, joskus kokemus siitä, että seurakunnassa ei ole kuultu ihmisen ääntä, joskus joku muu syy.
Seurakuntaan kannattaa kuulua, koska kirkko on ihmisiä varten heidän arjessa ja juhlassa, surussa ja murheessa. Kirkko tekee paljon sellaista hyvää, mistä ei tehdä suuria otsikoita. Kirkon diakoniatyö pitää huolta niistä, jotka ovat muiden tukien ulkopuolella. Kirkko järjestää lapsiperheille helpotusta perhekerhoissa, päiväkerhoissa. Kirkko huolehtii nuorista varkkarikerhoissa, rippikoulussa ja isoskoulutuksessa. Kirkko on ihmisten elämänmuutoksissa mukana kasteissa, vihkimisissä ja hautaan siunaamissa. Kirkossa on myös
joka viikkoinen kohtaaminen jumalanpalvelus. Seurakunnan työntekijät ovat seurakuntalaisia varten. Toiminta ja sen sisältö ovat tärkeämpiä kuin ulkoiset puitteet.

Pirkko Hänninen vastasi:

Minusta kannattaa edelleen kuulua kirkkoon kolmesta syystä:

Taloudellinen syy:
Kirkosta ei tarvitse erota, koska kirkon jäsenelle voidaan myöntää vapautus kirkollisverosta määräajaksi. Jos henkilö saa vähävaraisuuden takia vapautuksen kunnallisverosta, hän saa samalla vapautuksen kirkollisverostakin. Jos henkilö ei saa vapautusta kunnallisverosta, hän voi silti anoa kirkkoneuvostolta vapautusta kirkollisverosta vähävaraisuuteensa vedoten. (Kirkkolaki 15:2)

Yhteisöllinen syy:
Seurakunnassa on paljon kaikenlaista mukavaa jokaiselle: Siellä saa kohdata ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, syödä maukasta kotiruokaa, nauttia hyviä leivonnaisia ja juoda kahvia, laulaa ja soittaa yhdessä – ja vaikka ihan solistina, osallistua kerhoihin ja retkille turvallisessa seurassa, olla avuksi sairaille ja yksinäisille, hiljentyä ikuisten asioiden äärelle kauniissa kirkossa.

Hengellinen syy:
Kirkko ei ole vain näkyvä kokonaisuus rakennuksineen ja ihmisineen, vaan myös näkymätön kristillisen uskon muodostama yhteisö. Kun kuuluu kirkkoon, tunnustaa sillä oman uskonsa toisille ihmisille: Olen osa Jeesuksen opetuslapsijoukkoa yhä tänään. Siksi saan olla ja elää armon varassa. Saan uskoa, toivoa ja rakastaa!

Lea Karhinen aloittaa vaalisaarnat ensi sunnuntaina. Pirkko Hänninen saarnaa sitä seuraavana ja Hannu Haikonen reilun kahden viikon päästä. Kirkossa voidaan kuulla myös heidän lauluääntään, josta keskiviikkona ei saatu näytettä.

Kirkkoherranvaali on maaliskuun 16.päivänä. Ennakkoäänestys on maanantaista 10.3 perjantaihin 14.3.

Juttua päivitetty klo 20.20. Lea Karhisen työvuosiksi korjattu 26.

Juttua päivitetty klo 22.28 Pirkko Hännisen vastauksella ja vaaliaikataululla..

Juttua päivitetty 14.2. klo 14.30 korjaamalla yksiääninen veisuu neliääniseksi Lea Karhisen kohdalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *