Lemin talous uhattuna

Valtionosuusuudistus on toteutuessaan kova kuuri Lemin kuntataloudelle, todetaan kuntarakenneselvittäjien taloustyöryhmän loppuraportissa.

Työryhmä kävi läpi maakunnan ja sen kuntien nykytilaa ja tulevaisuutta ja arvioi kuntaliitosten tarvetta ja sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikutuksia. Tässä muutamia poimintoja loppuraportista, erityisesti Lemin näkökulmasta. Väliotsikot Lemin Kirjavan.
Lemin konsernitilinpäätös oli 27.000 euroa ylijäämäinen vuonna 2013. Verotulojen kokonaismäärä kasvoi neljällä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloista valtionosuuden määrä oli 38 prosenttia. Konsernin vuosikate ylitti poistojen määrän kahdella prosentilla. Konsernin lainamäärä asukasta kohti oli 2.665 euroa, vastaava luku emokunnan osalta oli 1.157 euroa. Konsernitaseessa on kertynyttä alijäämää 815 euroa asukasta kohti.

Valtionosuusuudistus iso uhka

Kriisikuntakriteereistä täyttyi vuonna 2012 vuosikate- ja alijäämäkriteerit, vuonna 2013 alijäämäkriteeri. Lemin kunnan talous ei ole täysin tasapainossa. Taseen jäämät ja vuosikatekehitys ovat olleet viime vuosina negatiivisia, eli tulorahoitus ei ole riittänyt menojen kattamiseen. Omavaraisuusaste on pysynyt tyydyttävällä tasolla. Lemin tuloveroprosentti nostettiin prosenttiyksiköllä vuonna 2014 ,
joten uusi veroprosentti on 21. Lemillä talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät erityisesti valtionosuusuudistukseen ja yleiseen kuntatalouden tilanteeseen. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään erilaisin vakuutuksin ja korkoriskien hallinnalla. Henkilöriskit on havaittu lisääntyvän tehtävissä, joissa henkilöstön määrä on vähentynyt ja joissa on yksittäisiä henkilöitä.

Ei yhtään kriisikuntaa

Lappeenrannan seudun kunnat (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) ovat kriisikuntakriteereiden valossa taloudellisesti suhteellisen hyvässä asemassa kun tarkastellaan nykytilaa. Vaikka osassa kuntia joitakin kriisikuntakriteereitä on täyttynyt, silti yksikään kunta ei ole ajautunut kriisikunnaksi eikä näyttäisi olevan myöskään kriisiytymässä.
Seudun valtionosuusriippuvuus ei ole kokonaisuudessaan merkittävällä tasolla, koska Lappeenranta suurimpana kaupunkina on siitä eniten riippumaton. Valtionosuusuudistus näyttäisi kohtelevan seutua lähes neutraalisti, valtionosuuksien vähennys olisi 0,9 miljoonaa euroa eli noin 11 euroa asukasta kohti.

Koko Etelä-Karjalan maakunnan näkökulmasta kuntien ja seutukuntien talousluvut tasoittuvat kun niitä arvioidaan maakunnan tasolla. Maakunnan taloudellinen tilanne on nykyisellään kohtalaisen hyvä. Kriisikuntakriteeritarkastelussa ainoastaan yhden tunnusluvun eli suhteellisen velkaantumisen osalta kriteeri juuri täyttyy. Koko maakunnan tasolla talouden tarkastelussa Imatran ja Lappeenran-
nan taloudellinen asema on määräävä. Muiden kuntien taloudelliset haasteet eivät maakunnan tasolla nouse esiin.
Konsernitarkastelussa talouden haasteet nousevat esille. Maakunnan kuntakonsernien yhteenlasketut tilinpäätökset vuosina 2012 ja 2013 osoittavat alijäämää. Konsernitilinpäätöksissä otetaan huomioon Eksoten alijäämäinen tulos, mikä osaltaan selittää tilannetta. Vuoden 2013 tilinpäätöslukujen näkökulmasta maakunnan kuntien yhteenlaskettu tulos oli ylijäämäinen. Tulorahoitus eli vuosikate oli riittävä kattaen myös suunnitelman mukaiset poistot.

Lemin häviää eniten

Maakunnan riippuvuus valtionosuuksista on kokonaisuudessaan kohtuullinen, osuus on noin 33 prosenttia julkisista tuloista. Valtionosuusuudistuksen vaikutus tasoittuu maakunnan tasolla vähentyen n. 3,3 miljoonaa euroa, 25 eurolla asukasta kohti, mikä on suhteellisen maltillinen muutos. Kuntakohtaisesti tarkasteluna vaihtelut ovat suuria.
Imatran seudulla valtionosuuden vähennys on huomattava, yhteensä 3 miljoonaa euroa eli 69 euroa asukasta kohti.
Lappeenrannan seudulla valtionosuusuudistuksen vaikutus on melko pieni, sillä kokonaisuudessaan seudun valtionosuus vähenisi 0,3 milj. euroa, kolme euroaasukasta kohti. Lappeenrannan seudun kuntien välillä erot ovat suuret. Lappeenranta on seudun kunnista ainoa, jonka valtionosuuden määrä kasvaisi. Lemillä valtionosuuden vähennys olisi suurin eli 151 euroa asukasta kohti.

Sote-uudistus lisää menoja

Sote- linjausten pohjalta laadittiin arviolaskelmia eri laskentakaavoilla. Ikä- ja sairastavuuspainotettu kapitaatiomalli tuottaisi maakuntaan 37 miljoonan euron lisäkustannukset, enimmillään Imatralle 16,7 miljoonaa euroa ja Lappeenrannalle 8 miljoonaa euroa. Laskentamallin mukaan kaikki maakunnan kunnat maksaisivat sote-palveluistaan enemmän verrattuna nykytilaan.

Puhdas kapitaatiomalli aiheuttaisi maakunnan tasolla alhaisemman kustannuslisän, 1,7 miljoonaa euroa ja kunnille malli aiheuttaisi joko kustannuslisää tai kustannusten vähenemistä. Todellinen malli asettuu näiden ääripäiden välille. Laskelmat osoittavat, että sote-uudistuksen rahoitusmallin yksityiskohdilla on erittäin suuri merkitys kuntien talouteen.

Taloustyöryhmän – kuten muidenkin työryhmien – raportti on luettavissa kuntarakenneselvityssivuilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *