Tuntemattomalle ystävälle

Eukkomamma on saanut uskollisen ystävän. Viikon aikana hän on lähestynyt minua sähköpostitse kymmenkunta kertaa.

Eukkomamma ei tosin tunne tätä lähestyjää, mutta ystävällismielinen hän tuntuu olevan, sillä hän kutsuu eukkomammaa nimellä Friend (ystävä) ja tarjoaa toinen toistaan parempia ilmaislahjoja, tai ainakin melkein ilmaisia.

Uusi ystäväni tarjoaa pelirahaa, kulutusluottoja, ilmaisia arpoja. Ja jopa kutsuu tutustumaan uusiin ystäviin ilmaisella deittipalstalla.

Paras tarjous on Turkin-matka kahdelle hengelle: lennot Helsingistä Turkkiin ja takaisin, seitsemän yötä ja aamiaista hotelleissa ja bussimatkat kohteisiin. Kaiken tämän eteen minun kuitenkin pitäisi tilata lehtiä vähintään 15 (!!) eurolla.

Eukkomammaa ihan riipaisee tämä Suomen lehdistön nykytila, jossa oman ammattikunnan työtä myydään mitä erilaisin kylkiäisin. Tilauksia on saatava keinolla millä hyvänsä, jotta ilmoittajille olisi näyttää isoja levikkilukuja ja saada edes joku muru kurjistuvista ilmoitusmakkinoista.

Näillä tarjouksilla levikkitulot jäävät vakituisten kestotilaajien maksettavaksi. Uskollisimmat lukijat loppujen lopuksi maksavat kaulakorut, kukkarot ja muut kylkiäiset ja arvontapalkintomersut.

Eukkomamma itse kuuluu siihen sakkiin, joka enemmänkin tekee lehtiä kuin tilaa ja lukee niitä. Naistenlehtiä eukkomamma ei ole tilannut pitkään aikaan muuten kuin näiden kylkiäisten takia. Nytkin sortui tilaamaan lehden puoleksi vuodeksi, kun sen sivussa saa nahkaisen käsilaukun. Laukun hinnaksi on ilmoitettu kaksi kertaa se, minkä tilaus maksaa.

Eli kylkiäiseksi muuttui se lehti. Anteeksi vain sitten te kolleegat, jotka paneutuen teette hienoja juttujanne, joita eukkomamma ei muista lukea. Anteeksi pyydän myös teiltä haastateltavilra, jotka kolleegoille olette avanneet sydämenne ja kertoneet riipaisevan tarinanne, jos se jää minulta lukematta.

Minä kun vain olin käsiveskaa vailla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *