Joutsenen poika ja ampiaisten kuolema

Tarinaa täydennetty ampiaiskuvalla 14.8.

Eukkomamma onnistui viikonloppuna kuvaamaan joutsenparin poikasineen Kivijärvellä.

Kovin pieneltä jälkikasvu näyttää: mahtaako ehtiä lentokokoiseksi ennen syysmuuttoa.

Kovin pieneltä jälkikasvu vielä näyttää: mahtaako ehtiä lentokokoiseksi ennen syysmuuttoa?

Kansallislintumme on kansalaisten suosiossa, vaikka se onkin aika ärhäkkä ja valtaushaluinen pienempien siivekkäiden suhteen. Ihmisille joutsenista ei ole haittaa, kun ne pysyvät järvillä eivätkä ulosta lenkkipoluille tai kärky makupaloja jäätelökioskilla.

Viime viikkoina iltapäivälehtien nettisivut ovat pullistelleet kikoista, joilla valkoposkihanhia ja muita häiriköitä voidaan rauhanomaisesti häätää. Samoin kikkoja on keksitty loppukesän pienempien kiusankappaleiden, ampiaisten, karkotukseen.

Eukkomamman kotiväki keksi ihan vahingossa tehokkaan, mutta jotenkin raakalaismaisen keinon häätää ampiaiset terassilta. Ne kun ovat tehneet pesän jonnekin terassin seinälautojen taakse ja pörräävät sieltä ampiaiskammoisia ja allergikkoja pelotellen.

Tai siis pörräsivät, enää niitä ei ole, sillä ne tekivät itsemurhan. Se kävi näin: Päätettiin juhlistaa pimenevää elokuun iltaa sytyttämällä kynttilöitä terassin pöydälle. Laitettiin tulet pariin sitruunantuoksuiseen hyttyskarkotuskynttilään ja muutamaan pöytäkynttilään; kaikki olivat värikkäissä lasikipoissa.

Liekit eivät kunnolla ehtineet leimahtaa, kun paikalle surahti ensimmäinen ampiainen .- ja suoraan kynttilän liekkeihin. Ja pian sen jälkeen seuraava, sitten seuraava. Kaikki päätyivät liekkeihin tai sulaan steariiniin ja kokivat kammottavan mutta suhteellisen nopean kuoleman.

Ampiaisten kaksoisitsemurha yhdessä kynttilässä. Kuva: Tarja Lindfors.

Ampiaisten kaksoisitsemurha yhdessä kynttilässä. Kuva: Tarja Lindfors.

Itsemurhia tehtiin ensimmäisenä iltana ainakin seitsemän, parin illan päästä liekkikuoleman koki vielä yksi ampiainen. Ja se vihonviimeinen päätti hukuttautua viinilasiin.

Nyt voi terassilla istua turvallisesti, mutta samalla on joukko kasveille tärkeitä pölyttäjiä poissa eikä ovesta ulos astujaa tervehdi iloinen kesäinen pörinä.

Mutta ei se ole eukkomamman vika. Itse ne liekkeihin lensivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *