Kouluopetuksen arvot puntarissa

Lemin koululaisten vanhemmat kokoontuivat keskiviikkona yhteen miettimään, millaisille arvoille koulun opetus jatkossa pohjataan. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016.

Koululaiset ovat myös pohtineet, millainen on unelmien koulu.

Koululaiset ovat myös pohtineet, millainen on unelmien koulu.

Koulun ja sivistystoimiston yhteistyönä järjestettyyn arvoiltaan oli kutsuttu kaikkien peruskoululaisten vanhemmat. Heille kaikille varattiin mahdollisuus laittaa arvoja järjestykseen. Ennen sitä kuitenkin kuultiin muutamia alustuksia.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Kohonen nosti esiin kunnan strategiassa mainitut arvot: luonnon kunnioittaminen, yhteisöllisyys, hyvinvointi ja turvallisuus, uudistumiskyky perinteitä kunnioittaen, tulevaisuuden ennakointi sekä yrittäjyys ja oma-aloitteisuus.
– Lasten oikeus opetukseen on lähtökohta. Sitä Lemillä antaa pätevä ja osaava opettajakunta, Kohonen korosti.

 

Kuukanniemen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Saara Järvenpää oli saanut pohdittavakseen, millaisen koulun hän lapsilleen haluaisi.

– En kaipaa teknisiä hienouksia ja viimeisiä pedagogisia uudistuksia, vaan turvallisuutta, tukea ja kannustusta, oikeita elämän arvoja, hän totesi.

Järvenpään toivekoulussa lapset voivat luottaa siihen, että kiusaamistapaukset selvitetään nopeasti. Ja kun henkilökunnan keskuudessa on hyvä henki, oppivat lapsetkin ottamaan huomioon toisensa.

Onnistumisen iloa Saara Järvenpään mielestä saa muustakin kuin hyvistä suorituksista, vaikkapa tyhjäksi syödystä ruokalautasesta. Virheetkin voivat olla onnistumisia, kun niitä saa tehdä. Opettajatkin tekevät virheitä, ja hyvässä koulussa ne myös tunnustavat – lasten iloksi.

 

Yhdeksäsluokkalaiset Janette Varis ja Emilia Mäkelä kertoivat oman näkemyksensä unelmien koulusta. Koulussa on kannustavat ja reilut opettajat, opetus on monipuolista ja koulupäivät vaihtelevia myös pituudeltaan. Opetus on käytännönläheistä, tunneilla tehdään paljon ryhmätöitä. Ryhmätyöt, esitelmät ja tutkielmat korvaisivat osan kokeista.

Opetussisältöihin tytöt laittaisivat runsaasti IT-taitoja, ja tekisivät muistiinpanonsa koulun antamilla koneilla

– Ruotsin opetus olisi aloitettava jo viidennellä luokalla, jotta kaiken tarvittavan ehtisi oppia. Mutta se voisi olla vaihtoehtoinen kieli venäjän kanssa, he pohtivat.

Koulussa pitäisi oppia myös rahankäyttöä, kodin ylläpitoa ja muita elämäntaitoja. Uskonnonopetusta voisi vähentää.

 

Professori Jarmo Partanen näki koulutuksen tienä hyvään yleissivistykseen. Koulutusta tarvitaan työelämän haasteissa.

– Työ siirtyy Suomesta muualle. Kaikki pähkäily on paikasta riippumatonta. Ilman koulutusta saatava työ on huonosti palkattua ja huonosti arvotettua, hajanaista, repaleista pätkätyötä, hän totesi. Näihin töihin Suomeen kuitenkin tullaan: ukrainalaiset lääkärit ja lakimiehet poimivat kesäisin mansikoita.

Ammattiopetuksen kautta suomalaisista nuorista tulee taitajia, korkeakoulujen kautta ratkaisijoita. Kaikkea koulutusta tulisi Partasen mukaan leimata sisäinen yrittäjyys: kyky toimia ryhmässä, itsenäisesti ja vastuullisesti.

– Ryhmässä opitaan hakemaan tietoa, oppimaan jatkuvasti. Opetussuunnitelman tuntijako ei olekaan niin tärkeä asia, vaan yhteisölliset asiat ovat etusijalla, hän korosti.

Partanen uskoo, että Suomen nuorille löytyy jatkossakin töitä, onhan jo nyt työtä siirtynyt Kiinasta takaisin Suomeen.

 

Yrittäjä Kai Hakala listasi hyvän työntekijän ominaisuuksia: tämä tarvitsee sopeutumiskykyä, tulevaisuudenuskoa, kommunikaatio- ja kielitaitoa, ongelmanratkaisukykyä, motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä, ammatillista erityisosaamista, positiivisuutta, luotettavuutta, toisen ihmisen  kunnioittamista.

– Pitää myös oppia puhumaan itse asiasta, väittelemään, Hakala korosti.

Unelmien koulu nousee ainakin Kuukanniemeen, tämä uutinen ennakoi. Kalusteina on säkkituoleja ja liikuntaa on kahdeksan tuntia viikossa.

Unelmien koulu nousee ainakin Kuukanniemeen, tämä uutinen ennakoi. Kalusteina on säkkituoleja ja liikuntaa on kahdeksan tuntia viikossa.

Opetussuunnitelmatyötä koordinoiva opettaja Eija Pulli laski, että uuden opetussuunnitelman mukaan oppivat sijoittuvat työelämään vuoden 2030 paikkeilla. Ekososiaalinen sivistys on silloin tarpeen.

Vanhemmat saivat asettaa myös arvoja järjestykseen. Jos ei ollut paikalla keskiviikkona, Wilman kautta on tarkoitus ohjata oikealle palautelinkille, keskiviikkona luvattiin. Koulutuksen arvoja laajemmin voi puntaroida myös Opettajien ammattijärjestön Tulevaisuuskoneessa.

 

Lemin koulujen rinnakkaiseloon 330 oppilaan yhteisyksikössä voi käydä tutustumassa nyt perjantaina, jolloin ovet luokkiin ja käytäviin ovat kaikille avoimia, rehtori Risto Laine kutsui.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *