Länsi-Saimaan kunnat, sen enempää kuin Lappeenrantakaan, eivät ole osoittaneet juurikaan kiinnostusta kuntarakenneselvittäjien liitosesitystä kohtaan. Yhdistymissopimusluonnos on kuitenkin nyt kunnissa nähtävänä ja kuntalaisten kommentoitavana.
Kun sopimusta – joka löytyy kuntarakenneselvityksen sivuilta – lukee, kiinnittää huomion muutamaan seikkaan.
Ensinnäkin: sopimuksen nimi on Uusi Lappeenranta, ja sisältö sen mukainen. Hämmästyttävän vähän siinä on Länsi-Saimaan kuntien näkökantoja otettu huomioon, ehkä siksi, että liitosta on lähtökohtaisesti vastustettu. Siksi ei olla juurikaan panostettu mahdolliseen tilanteeseen, että jospa kumminkin liitos tulee.
Tästä johtuen toiseksi: kuntien erityispiirteitä ei ole otettu huomioon. Tästä kärsii muun muassa Kuukanniemi, jolla ei Uudessa Lappeenrannassa ole minkäänlaista statusta. Sopimusluonnos lupaa säilyttää palvelut kunkin kunnan kuntakeskuksessa, mutta ei muissa taajamissa. Turha näin olisi rakentaa koulua Kuukanniemeen, sillä sellaiselle ei Uudessa Lappeenrannassa ole sijaa. Yhtä lailla Luumäen Jurvala ja Savitaipaleen Heituinlahti ovat valkoisia läikkiä. Ja mikä on Taipalsaaren kuntakeskus: kirkonkylä vai Saimaanharju vai lasketaanko ne yhteen?
Kuukanniemen koulu on muutenkin ongelmallinen, sillä kolmanneksi: kaikella on kiire. Koulun rakentamispäätös pitäisi tehdä viimeistään nyt joulukuussa, sillä vuoden 2017 alussa käynnistyvää Uutta Lappeenrantaa edeltää yhdistymishallituksen aika. Vuosina 2015-2016 (siis jo ensi vuonna) yhdistymishallitus hoitaa nykyisten kunnanhallitusten tehtäviä Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kaupungin toimintaan ja talouteen, tulee saattaa yhdistymishallituksen käsiteltäviksi. Usean miljoonan euron kouluhanke on varmasti sellainen – ja varmankin vastatuulessa.
Neljänneksi: yhdistymishallituksessa Lappeenrannalla on seitsemän paikkaa, mukaan lukien puheenjohtajan paikka, ja neljällä maalaiskunnalla kullakin kaksi paikkaa.Yhdistymishallituksen poliittinen paikkajako noudattelee vuoden 2012 kuntavaalien kaikkien kuntien yhteenlaskettua äänestystulosta tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Miten tämä temppu tehdään kuntien nykyhallintoa kunnioittaen, sitä ei luonnoksessa neuvota. Vääjäämättä tulee esiin kiintiönaisten ja -miesten etsintä ja sen arvuuttelu, mistä kunnasta pienempien ryhmien edustajat valitaan. Kahdella lemiläisvalitulla – keitä he tässä onnenpyörässä ovatkaan .- on joka tapauksessa paljon vastuuta kannettavana.
Lemin – vielä toistaiseksi toimivaltainen – kunnanhallitus on laittanut yhdistymissopimusluonnoksen nähtäville, ilmeisesti kunnanparakin seinälle tai jonnekin ja varannut kuntalaisille tilaisuuden jättää siitä muistutuksia. Nähtävillä olo päättyy joskus isänpäivän aikoihin, minkä jälkeen kaiketi kunta ottaa virallisesti kantaa, ryhdytäänkö tähän leikkiin millään muotoa mukaan.