Eukkomamma pääsi tiistaina ladulle. Ensimmäistä kertaa eläessään hän maksoi hiihdetyistä kilometreistä.
Kahdeksan euroa kahdeksasta kilometristä ei ollut loppujen lopuksi paha hinta, kun hiihto näin etelässä alkaa olla harvinaista herkkua. Pakkasta oli tuplaten, 17 astetta. Se teki ladun sopivan nihkeäksi, niin alamäissä vauhti ei kiihtynyt liikaa. Ei kyllä tasaisellakaan, ja ylämäistä ei kannata mainitakaan.
Hiihdon päälle likoaminen lämpimissä altaissa oli maksullista sekin. Kahdelta lapselta ja kahdelta aikuiselta yhteensä kaksikymppiä. Tuntihinta jäi alhaisemmaksi uimalassa, joten ei eukon hiihtovauhti ihan seisova ollut.
Mutta raaskiiko huomenna taas maksaa kahdeksaa euroa ladulle päästäkseen? Ehkä tulee lepopäivä.