Siirry suoraan sisältöön

Vaalivirran sisarukset koolla taas

Teksti ja kuvat: Sirkka-Liisa Vaalivirta

Tavallaan Vaaliviran sisarukset ovat olleet koolla kaiken kesää Mäntyperän kamarin ja tuvankin seinillä omassa näyttelyssään. Mutta toki tahdotaan tavata oikein naamakkain, jotta saadaan haastella suut makiaksi ja halauksia niin, että niitä riittää koko vuodeksi.

Kun Utin kasarmilla kasvanut sisarusparvi on levittäytynyt kauas toisistaan, on jo pitkälti toistakymmentä vuotta tavattu näin syyskesällä ihan livenä.
Tällä(kin) kertaa meidät oli kutsuttu Juornaankylään Askolaan, jossa Maija Fabritius (os. Vaalivirta ) oli miehensä kanssa suunnitellut ohjelman. Ensin mentiin Tuusulan kerholle lounaalle.

Tässä kuvassa olemme kerhon pihalla, vain yksi puuttuu tästä kuvasta. Vasemmalta Maija, allekirjoittanut Savitaipaleelta, takana Hilkka Vaalivirta Ruotsista, Matti Vaalivirta Kaipiaisista, ja Pekka Vaalivirta Savonlinnasta.

Tässä kuvassa olemme kerhon pihalla, vain yksi puuttuu tästä kuvasta. Vasemmalta Maija, allekirjoittanut Savitaipaleelta, takana Hilkka Vaalivirta Ruotsista, Matti Vaalivirta Kaipiaisista, ja Pekka Vaalivirta Savonlinnasta.

Matka jatkui Suomen ilmailumuseoon Vantaalle,jossa meille oli tilattu opastettu kierros. Opas taisi mainitakin, että pitääpä olla tarkkana, kun nyt on asiantuntevaa porukkaa… Olisi siinä päässyt jopa Drakenia ohjastamaan, simulaattori kiinnosti Mäntyperän eukkoa kovin, mutta eipä olis taipunut ahtaaseen ohjaamoon, harmi!

Monenlaista mielenkiintoista museossa on, tuttua ja ihan outoakin. Koneita on rakennettu monenlaisista materiaaleista, jotkut ovat lentäneet vain kerran, joku ei kertaakaan. Ja jotkut ovat takuulla hintansa tienanneet!

Käytiin vielä katsomassa Suomen syvintä kanjonia Halkiankoskessa, jossa ei nyt juuri vettä paljon virrannut, mutta hurjan jyrkänteenhän vähävetisyys paljasti, kapean rotkon!

Iltaa istuttiin sitten nuotiolla jutustellen, ja omia lapsuusmuistoja vertaillen. Totta se on, että jos jokainen kirjoittaisi ylös oman muiston jostain tietystä tapahtumasta, niin kuusi erilaista muistoa siitä saataisiin. Pikkuisen on ikä tainnut sen verran hidastaa porukkaa, että kovin pitkään ei enää jaksettu valvoa, ei laulettu eikä pelattu korttia, eikä koko aikaa syöty, mutta toki kilpailuja pidettiin ,ja muuta hauskaa.

Seuraavan päivänä Pekka joutui jo lähtemään pitkälle kotimatkalle Savonlinnaan, kun oli odotettu nuorinta siskoa Eeva jo pitkään. Niinpä piti ottaa uusi sisaruskuva Juornaankylässä.

Tässä on nyt sitten mukana vasemmalta Eeva Uski (os. Vaalivirta), Maija, Hilkka, Pikkuveli Matti ja Isosisko Sirkka-Liisa.

Tässä on nyt sitten mukana vasemmalta Eeva Uski (os. Vaalivirta), Maija, Hilkka, Pikkuveli Matti ja Isosisko Sirkka-Liisa.

 

Jotta kaikkiha myö koolla oltiin, vaikkei sattuneesta syystä ihan kaikki toistaan tavanneetkaan. Ja näyttelykin jatkuu vielä muutaman päivän Mäntyperällä….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *