Retki Salpalinjan linnoituslaitteille Lappeenrannan Rutolassa pohjusti Leader Länsi-Saimaan juhlaa 20-vuotisen Leader-toiminnan kunniaksi.
![Rutolan monimuotoiset linnoituslaitteet olivat monelle hanketoiminnassa mukana olleelle ennestään tuntemattomat. Veijo Immonen (oik.) esittelemässä teräsbetonista miehistökorsua.](http://www.leminkirjava.fi/wp-content/uploads/2016/09/salpalinja.jpg)
Rutolan monimuotoiset linnoituslaitteet olivat monelle hanketoiminnassa mukana olleelle ennestään tuntemattomat. Opas Veijo Immonen (oik.) esittelemässä teräsbetonista miehistökorsua.
![Rutolan miehistöluola on ainoa valmiiksi rakennettu Salpalinjan luolista. Luolaan johtaa tunneli, jonka aukosta sen aikaiset kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.](http://www.leminkirjava.fi/wp-content/uploads/2016/09/luola.jpg)
Rutolan miehistöluola on ainoa valmiiksi rakennettu Salpalinjan luolista. Luolaan johtaa tunneli, jonka aukosta sen aikaiset kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.
![Rutolassa on panssariesteitä sekä talvi- että jatkosodan ajalta. Jatkosodan aikaisia esteitä katsastamassa sisällöntuottaja Terhi Ojanen kehittämisyhdistyksen toimistosta.](http://www.leminkirjava.fi/wp-content/uploads/2016/09/panssarieste.jpg)
Rutolassa on panssariesteitä sekä talvi- että jatkosodan ajalta. Jatkosodan aikaisia esteitä katsastamassa sisällöntuottaja Terhi Ojanen kehittämisyhdistyksen toimistosta.
![Karjalan vaakuna löytyy vain Rutolan linnoituslaitteista. Kuvan vaakuna ja vuosiluku ovat konekiväärikorsun oviaukon päältä.](http://www.leminkirjava.fi/wp-content/uploads/2016/09/vaakuna.jpg)
Karjalan vaakuna löytyy vain Rutolan linnoituslaitteista. Kuvan vaakuna ja vuosiluku ovat konekiväärikorsun oviaukon päällä.
Leader-juhla pidettiin huoneistohotelli Salpalinjan Hovisssa, joka toimii entisellä Rutolan koululla. Juhlassa Leader Länsi-Saimaan puheenjojtaja Heikki Asikainen Luumäeltä ja varapuheenjohtaja Matti Kuitto Taipalsaarelta kertoivat Pomo- ja Leader-toiminnan vaiheistan ja merkityksestä ja Länsi-Saimaan yhdistyksen aikaan saannoksista.
Kun EU:n Leader-hanketoiminta käynnistyi vuonna 1996, Länsi-Saimaa ei ollut siinä mukana. Mutta kun seuraavan vuoden maaliskuussa Suomessa mahdollistui kansallisen rahoituksen pohjalta Pomo-toiminta, oltiin Länsi-Saimaan alueella valppaina.
Kuuden kunnan – Savitaipale, Lemi, Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa – alueelle perustetun Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen ohjelmaehdotus jätettiin sisään viime tipassa, heinäkuun viimeisenä päivänä 1997. Jo seuraavana päivänä, elokuun ensimmäisenä, käynnistyi Länsi-Saimaan ja koko Suomen ensimmäinen Pomo-hanke – avoimet ovet Ylämaan maaseutuyrityksissä.
Terhi Ojanen esitteli ensimmäisiä hankesuunnitelmia, jotka mahtuivat liuskalle tai kahdelle. Byrokratia oli alkuaikoina kevyttä, ja rahakin toimintaan tuli etukäteen. Länsi-Saimaan yhdistys sai ensimmäisen Pomo-rahoituksensa ennen kuin sillä oli edes omaa pankkitiliä, joten raha meni Savitaipaleen ensin kunnan tilille.
Länsi-Saimaan Pomo-alue laajeni seuraavalla ohjelmakaudella myös Joutsenoon ja Lappeenrannan maaseutumaisille alueille. Pomosta tuli sittemmin EU-rahoitteinen Leader ja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksestä Leader Länsi-Saimaa. Sen vetämästä hanketoiminnasta päästään nyt osalliseksi myös Lappeenrannan kaupunkialueilla.
![Juhlatilaisuuden musiikkiannista vastasivat Savitaipaleen Charlotta ja Taneli - Terttu Kultanen ja Heikki Hytti.](http://www.leminkirjava.fi/wp-content/uploads/2016/09/laulu.jpg)
Juhlatilaisuuden musiikkiannista vastasivat Savitaipaleen Charlotta ja Taneli – Terttu Kultanen ja Heikki Hytti.
Juhlassa muistettiin kunniakirjoin toiminnassa aktiivisesti mukana olleita – Leader-työn sankareita. Kunnian saivat Tarmo Kontunen Savitaipaleelta, Pirjo Kuuluvainen Lappeenrannasta, Matti Ahvonen Joutsenosta, Matti Kuitto Taipalsaarelta – ja Kaija Lankia Lemiltä.
Kaija Lankia kiittää saamastaan huomionosoituksesta tällä artikkelilla. Vaikka aktiivisista Pomo-vuosista on jo aikaa, paikallinen omaehtoinen maaseudun kehittäminen on edelleen lähellä sydäntä ja usein ajatuksissa.