Musiikkijuhlat juhlii satavuotiasta Suomea laululavalla

Lemin musiikkiyhdistys on käynnistänyt Leader-hankkeen laululavan pystyttämiseksi kirkonkylän urheilukentän laitaan. Satavuotiaan Suomen kunniaksi nouseva lava vihitään käyttöön ensi kesän musiikkijuhlilla.

Kari Haiko, Pirjo Nykänen, Eeva Arvela, Arto Sipilä, Eija Räisänen, Kari Pettinen ja Eija Sinkko mallasivat keskiviikkona kylttejä paikalle, jonne laululava rakennetaan.

Kari Haiko, Pirjo Nykänen, Eeva Arvela, Arto Sipilä, Eija Räisänen, Kari Pettinen ja Eija Sinkko mallasivat keskiviikkona kylttejä paikalle, jonne laululava rakennetaan.

Suomen itsenäistymisen aikaan, vuonna 1917, Tapiolan tuntumassa oli noin vuonna 1910 rakennettu laululava. Sitä käytettiin eri tilaisuuksissa kaksi vuosikymmentä, vuoteen 1930 saakka.

Vanhojen valokuvien perusteella on arvioitu, että yhdeksän metriä leveän ja neljä metriä syvän lavan sisälle mahtui 25-30-henkinen kuoro.

– Viime joulukuussa musiikkiyhdistyksen hallituksen kokouksessa teimme päätöksen uuden laululavan rakentamisesta, yhdistyksen puheenjohtaja Eeva Arvela kertoo.

Musiikkijuhlien uusi toiminnanjohtaja Eija Räisänen innostui asiasta. Vanhaa lavaa kopioivan lavan suunnitelmat tehtiin, samoin hankehakemus Leader Länsi-Saimaalle. Syyskuun alussa siltä tuli myönteinen rahoituspäätös, joten nyt hanke on voitu virallisestikin käynnistää.

Vaikka lava ei ole suuren suuri, hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 100.400 euroksi. Summa sisältää rakentamisen ohella hankkeen vetäjän palkan ja muut hallintokulut.

Leader Länsi-Saimaa kustantaa hankkeesta puolet, 50.200 euroa. Toisesta puolesta 23.040 on laskettu korvautuvan talkootyöllä, yksityistä rahaa tarvitaan sen lisäksi 27.160 euroa.

– Summa on iso haaste, myöntää hankevetäjäjksi lupautunut Eija Räisänen.

Hän toivoo lemiläisiltä yhteishenkeä niin rahoituksen kuin talkoittenkin suhteen. Eikä laululava ole pelkästään lemiläisiä varten, vaan musiikkiyhdistyksessä nähdään se maakunnallisena, koko Etelä-Karjalan laulukulttuuria edistävänä hankkeena.

Vaikka lavan ulkoasussa kopioidaan mahdollisuuksien mukaan sata vuotta sitten samalla paikalla seissyttä rakennusta, uusi lava on moderni.

– Runko rakennetaan teräksestä, lava voidaan valaista ja torneihin tulee paikka äänentoistolaitteille, suunnittelussa mukana ollut Lemin kunnan rakennustarkastaja Arto Sipilä sanoo.

Laululavan keskeinen idea on kuitenkin taata hyvä akustiikka ulkona esiintyville kuoroille ja laulajille ilman äänentoistoa. Akustiikka syntyy sisäseinien muodoista ja verhoilusta.

Arto Sipilä pystytti merkkikepit markkeeraamaan aluetta, jolle lava pystytetään.

Arto Sipilä pystytti merkkikepit markkeeraamaan aluetta, jolle lava pystytetään.

 

Eija Räisänen kertoo, että lavan perustustyöt tehdään tämän syksyn aikana, ennen talvipakkasia. Keväällä lumien sulettua alkaa sitten rakentaminen – ja talkoot.

Leena Uski (vas.) pitelee työmaalle tulevaa kylttiä, joka kertoo lavahankkeen Leader-rahoituksesta. Kari Haikon, Pirjo Nykäsen, Eeva Arvelan ja Eija Räisäsen kanssa kuvassa valokuvia vanhan lavan ajalta.

Leena Uski (vas.) pitelee työmaalle tulevaa kylttiä, joka kertoo lavahankkeen Leader-rahoituksesta. Kari Haikon, Pirjo Nykäsen, Eeva Arvelan ja Eija Räisäsen kanssa kuvassa valokuvia vanhan lavan ajalta.

– Laululava vihitään käyttöön ensi kesän musiikkijuhlilla heinäkuun lopussa, Eija Räisänen kertoo.

Arci Tawastin ottamassa valokuvassa noin vuodelta 1910 juhlitaan ensimmäisen laululavan valmistumista. Kuoroa johtaa Evert Korttinen. Kuva on Taikalyhdyn kokoelmista.

Arvi Tawastin ottamassa valokuvassa noin vuodelta 1910 juhlitaan ensimmäisen laululavan valmistumista. Kuoroa johtaa Evert Korttinen. Kuva on Taikalyhdyn kokoelmista.

 

Laululava näkyy myös kuvassa keväältä 1917. Kuva otettu Lemin pitäjänhistorian sivulta.

Laululava näkyy myös kuvassa keväältä 1917. Kuva otettu Lemin pitäjänhistorian sivulta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *