Sopestin villissä metsässä

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Savitaipaleen luontoväki oli suunnitellut villiintyvänsä jälleen Sopestin rauhoitusmetsässä. Tällä kertaa se olikin varsin antoisaa sillä oppaan Seppo Vuokon lisäksi oli mukaan saatu metsän entiset omistajat ja rauhoittajat.

Lauri Lehkonen sekä tyttäret Eija Lehkonen ja Liisamaija Lehkonen ovat tässä jättihaapojen katveessa.

Lauri Lehkonen sekä tyttäret Eija Lehkonen ja Liisamaija Lehkonen ovat tässä jättihaapojen katveessa.


Retkelle oli varattu aikaa pari tuntia, mutta mielenkiintoisessa maastossa aika kului, ja monenlaisia tarinoita kuultiin. Metsäalan asiantuntijana mukana oli myös Seppo Repo, joka on tehnyt hirvitutkimusta. Metsässä oli paljon hirvien sekä kauriitten jälkiä, ja myös tuhoja.

Pienen nuoren männikön laitamalla huomattiin katkottuja koivun vesoja sekä männyn latvuksia. Repo kertoi, että niitä ei pitäisi missään nimessä mennä korjaamaan pois, sillä katkotut lehtipuut ovat vain reviirin merkkejä. Vaurioitunut mänty tuottaa neulasiinsa oikein hirven herkkuaineita, joten hirvi syö vastakin juuri tätä vaurioitunutta yksilöä, ja jättää muut puut rauhaan.

Samoin taimikkoon nousevat pihlajan taimet ovat hyödyksi, sillä ne maistuvat hirvelle mäntyä paremmin. Repo kertoi myös monista erilaisista metsien ja soiden rauhoitusmahdollisuuksista.

Päivä oli onneksi poutainen ja tyyni, sillä metsikkö on vanhaa, osittain lahovikaista,joten kovalla tuulella on vaara jäädä kaatuvien puiden alle. Ja jättipuita metsässä on todella paljon.

Aluskasvillisuus on monin paikoin niukkaa, vain sammalikkoa, ja kevätpiippoa sekä mäntykukkaa. Metsäreunassa valtavan kokoisen haavan juurelta löytyy runsain määrin vaaleanruskeita pikkupapanoita kertomassa liito-oravista, joita metsässä siis asustaa.

Tässä Seppo Vuokko nojailee liitelijän mahdolliseen kotipuuhun.

Tässä Seppo Vuokko nojailee liitelijän mahdolliseen kotipuuhun.

Puukiipijälle löytyy koloja, pohjantikalle, palokärjelle ja pikkutikallekin töitä metsässä on.

Eväitä syötiin metsässä, ja ihan sattumalta löydettiin puu, josta Lauri Lehkonen oli aiemmin kertonut. Valitettavasti se oli kaatunut, mutta ihmeellinen jättipuu se oli ollut. Kasvanut ensin yhtenä runkona, haaroittunut sitten kahdeksi, ja lopulta haarat kasvaneet taas yhteen!
Toinenkin ihme löydettiin. Kun perhe aikanaan evakkoina paikalle tuli, sauna rakennettiin metsään, kuoppa ja kivikasa,laudoilla katettu.

Tässä vastaavanlaisen kuva pohjoisesta, Tulppiosta,jossa metsätyömiehet kylpivät myös kuoppasaunassa. Tämän kattona oli ollut risuja, ja sauna on "ennallistettu" turisteja varten.

Tässä vastaavanlaisen kuva pohjoisesta, Tulppiosta,jossa metsätyömiehet kylpivät myös kuoppasaunassa. Tämän kattona oli ollut risuja, ja sauna on ”ennallistettu” turisteja varten.

Istutuskoivikko lähellä pihapiiriä kasvaa kesän mittaan reheväksi mesiangervokasvustoksi, pihaan on viilliintynyt pensaikkoa joka peittää vanhan kaivon, lupiini ja talvikit ovat vallanneet polut.

Romahtamaisillaan oleva piharakennus kertoo mitä 60-luvun maatalouspolitiikka teki esimerkillisesti maata viljelleelle veljessarjalle.

 Alakulo on vallannut pihapiirin.

Alakulo on vallannut pihapiirin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *