Kuvat: Taikalyhty
Klemin kantatalon poika David Klemi rakensi kaupan Lemin kantatalon naapuriin 1870-luvulla.
Aatu Pekari tuli myyjäksi kauppaan 1890-luvulla ja lunasti kaupan 1906. Siitä lähtien on kauppa tunnettu Pekarin kauppana.
Kirjakauppa-oikeudet kauppa sai 1920-luvulla.
Kaupan yli 100 vuoden toiminta päättyi 1975. Ulla Pekari jatkoi vielä kaupan kiinteistössä leipomotoimintaa. Kuuluisa ”Ullan leipä” loppui vuonna 1985.
Mikko Pekari kuului vuoden 1983 Valokuvataide-Arkitaide -tapahtuman järjestäjiin. Hän kutsui syksyllä toimikuntaa koolle kauppakartanoon.
Kaupan avara tila inspiroi valokuvaprofessori Taneli Eskolan valaisemaan tilan neonputkiveistoksillaan. Tästä aukeni ajatus jatkuvasta näyttelytoiminnasta.

Taikalyhdyn sytyttäjät syksyllä 1983. Ylen grafiikan esimies Touko Yrttimaa (vas.), Anmari Eskola, Taneli Eskola, MustaTaide kustantaja T.J.Vuorenmaa,kuvatoimittaja Mikko Pekari, valokuvahistorioitsija Jukka Kukkonen ja HS lehtikuvaaja Jarmo Hietaranta. Edessä Taneli Eskolan neonputkiveistoksia.
Ensimmäisenä kesänä Taikalyhdyssä katsottiin hologrammeja, sekä Elias Muukan ja Katri Latun tauluja. Harvinaisista hologrammeista innostunut Mikko Ohela ehdotti kaupan uudeksi nimeksi ”Lemin leipä ja laseri”

Taikalyhdyn ensimmäinen kesä 1984. Tiskin takana Ulla Pekari, asiakastuolilla naapurin, Klemin kantatalon isäntä Pentti Klemi.
Valokuvanäyttelyt ovat käsitelleet mm. Lemin historiaa. Anton Taipaleen laajaa tuotantoa on ollut esillä useana kesänä,

Anton Taipale (valkopaita kolmas vasemmalta) ja Taavetti-veljen (edessä makuulla) lasten kanssa, perhettä kotikivellä.
Elokuva on valokuvan ohella kuulunut Taikalyhdyn ohjelmaprofiiliin. Lemin historiaa elokuvissa, on esitetty Taikalyhdyn kamariteatterissa.
Erikoisin on ollut Eino Suonion aloitteesta elokuva-arkistosta löytynyt vuonna 1923 kuvattu ”Hälytys Lemin Suojeluskunnassa”.
Vapaa-aikasihteeri Siru Liljander oli alusta alkaen tärkeä tuki myös Taikalyhdyn toiminnassa. Omistan tämän historiikin Sirun muistolle.
Aapo Pekari