Plussakelin kylätierallia

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Huippuhienot talvikelit vaihtuivat pisaroiviin tunnelmiin, harmaisiin sumuharsoihin ja puista mätkähteleviin lumiin. Tiet muuttuivat pehmeiksi, mutta Savitaipaleen ja Taipalsaaren rajamaille suunniteltu talviralli sai alkaa vielä varsin hyvässä kelissä.

Huhut kertoivat, että mukaan olisi tulossa myös kovemman luokan kuskeja autoineen, ehkä joukossa olikin, mutta tienlaitamalla vesisateessa palellut eukko ei ehtinyt nimiä autojen kyljistä lukea.

Kun sivutiet oli keltaisin nauhoin suljettu, ja valkoisella autollaan tien moneen kertaan tarkastanut Marko Niemi katsonut kaiken asialliseksi, alkoi kisa-autoja tulla.

Tämä eukko seisoi palellen sateessa ja napsi kuvia autojen puskureista, edestä tai takaa, joskus kuvaan sai vain lentävää loskaa, joskus ei sitäkään. Tässäpä kuvasarja autoista,jotka sentään osuivat kuvaan!

Auto,jonka näin jo aamuhämärissä kotoa tullessa Heituinlahden Seon pihalla kuljetuskärryssä.
Olikohan tämä jo niitä parempia…
Toinen näistä punavalkoisista teki ylösalaskeikauksen…
Yksi tai kaksi sievää sinistäkin toki pitää rallissa mukana olla!
Muutama auto oli upeasti maalauksin koristeltu.
Tämä kuva on otettu täydellä zoomilta pusikoitten läpi ns. Gardemeisterin mutkaan, mutkaan jossa takavuosien kuulu kuski Toni meni ja mäjäytti pahalaisesti kiveen (?).

Tällä kertaa mutkan oja muodostui kohtaloksi pienelle punavalkoiselle, joka katsojien avulla ojan kallaalta oikein päin käännettiin, ja työnnettiin tieltä pois. Moottori ei enää lähtenyt käyntiin, joten mies-naisparin ajo päättyi tähän.

Ainakin kolme ralliautoa pysähtyi paikalle auttamaan ja tuumailemaan, rallihan keskeytyi tietenkin siihen, kunnes Niemi taas totesi tiet ajokuntoisiksi.

Siitä voikin olla montaa mieltä. Vauhti ja nastarenkaat söivät pehmeää pintaa, ja vikuroiden moni kilpakaara vuoroin meni siitä kohdaltani mäkeä alas, ja seuraavassa jaksossa sitten taas ylös. Sohjoiseen tiehen pureutui syvät ajoradat aivan pohjahiekkaan asti, ja eukko tuumailikin huolissaan miten tuosta kohta kotiin pääsisi, kun tiet taas aukaistaan normaalille liikenteelle.

Vaan eipä tarvinnut huolehtia. Ennen kuin kotimatkalle ehti, oli tietä jo lanaamassa Timo Järvimies, joka yleensäkin tämän mutkaisen ja mäkisen tien kunnossa pitää.

Se oli sellainen rallipäivän turina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *