Kirja ja Lemi

Aapo Pekari tarinoi, kuinka Lemi on päässyt kirjoihin ja kansiin ja kuinka kirjat ovat menestyneet Lemillä. Kuvat Taikalyhdystä.

Lemin kartta 1855

Varhaisimpia tietämiäni kirjoituksia Lemistä on yllä olevan kartan aikainen Henrik Kouvon käsikirjoitus ”Kertomuksia Lemin pitäjästä”. Se löytyy Suomen Kirjallisuusseuran arkistosta.

Henrik Kouvo : Kertomuksia Lemin pitäjästä (SKS askisto)

Myös kirkkoherra Jacob Rochier jätti jälkeensä – paitsi pari kilometriä kiviaitaa – kirjoituksia Lemiltä Ilmarinen-lehdessä. Roschier oli myös aloitteentekijä kansankirjastosta Lemille.

Kirjaston Lemillä avasi vuonna 1863 ensitöikseen vs. kirkkoherra Salomon Majander. Hän aloitti myös postikonttorin 1970 ja piti sitä omalla kustannuksellaan vuoteen 1886, jolloin kunta ryhtyi pitämään postitoimintaa paikkakunnalla.

Majander oli ensimmäinen kirjailija Lemillä, Hän julkaisi kymmenisen kirjaa, mm. Salomon Saarnaaja 1883.

Salomon Majanderilla oli huvila Lahnajärven rannalla, niin kuin lankomiehellä professori Elias Muukallakin. Taiteilija Muukka maalasi myös Salomon Majanderin muotokuvan.

Salomon Majander 1822 – 1886. Elias Muukan maalaus

 

Lemin kunnan kantakirjasto sijaitsi 1950-luvulla kunnantalon päädyssä. Kirjastonhoitajana oli kaikkitietävä Eevi Okko.

Lemin kunnantalo, kirjaston pääty vasemmalla

Oman kirjastokorttini numero oli 332, se merkattiin aina lyijykynllä lainattuun kirjaan. Muistan ensimmäisen lainaamani kirjan, se oli ”Tapani Löfvingin seikkailut”.

Kun Osuuskassa rakensi 1960 uuden liiketalon, kirjasto siirtyi sen vanhoihin tiloihin Uimintien alkuun. Eevi Okon siirryttyä eläkkeelle, kirjasto muutti edelleen pappila konttorisiipeen, ja sitä alkoi hoitaa Eila Kattelus. Vielä 1960-luvulla kirjastoa Pappilan konttoriin, tuli hoitamaa akateemisestikin koulutettu Pirkko Okko.

Kirjaston ”hovihankkijaksi” tuli 1920 luvulla Pekarin kirjakauppa. Kunnan esimies, kauppias Aatu Pekari oli jo 1893 ollut aloittamassa Nuorisoseuraa, Höyrylaivaosakeyhtiötä, Suojeluskuntaa, Säästöpankkia.

Viimeksi kauppiaan kulttuuritoiminta kiteytyi kirjakauppaan.

Kauppias Aatu Pekari 1875 – 1969

Kirjakaupan hoitajaksi Aatu Pekari kutsui veljentyttärensä Regina Pekarin, joka silloin oli toimessa Alkon pääjohtajan sihteerinä. Regina oli käynyt kauppaopiston ja suorittanut kirjakauppakoulutuksen Libristi-tutkinnon

Kirjakauppa oli vuoteen 1967 luvanvarainen. Kuten apteekilla, piti kirjakaupallakin olla oikeus, eli kirjakauppalupa. Kustantajat toimittivat kirjakaupalle näytevaraston. Lemin kirjakaupalla oli samat valikoimat kuin Lappeenrannassakin. Myös uutuudet tulivat ajallaan, Regina Pekari toimi myös Lemin säästöpankin kasörina.

Kirjakauppalainsäädäntö loppui 1967 ja Lemin ainoa kirjakauppa jäi tauolle, kunnes antikvaarinen toiminta alkoi 1984 nimellä Taikalyhty.

Regina Pekari 1904 -1979

Esimerkiksi oivaltavasta Lemi-kirjallisuudesta olen valinnut lemiläisen opettaja, runoilija Väinö Putkosen teoksen ”Harju ja Virsi” (EKK 1980). Kirja on Lemin omaleimaisuutta painottava kotiseutu-.ja historiateos.

27.2.2021  Aapo Pekari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *