Lemi ennen ja nyt Taikalyhdyn valokuvissa – elokuvina Hannu Peltomaan tuotantoa

Hannu Peltomaa kiersi toukokuussa Lemillä ja kuvasi taloja ja maisemia, joita lemiläiset valokuvaajat olivat viime vuosisadalla ikuistaneet. Aapo Pekari kokosi kuvapareista Taikalyhdyn kesänäyttelyn.

Aapo Pekari isännöi Taikalyhdyn näyttelyä Lemim vanhassa kirjakaupassa aina elokuun loppun saakka.

Lemiä on ikuistettu valokuviin jo sadan vuoden ajan. Arvi Tawast, Anton Taipale ja Eino Suonio ovat olleet kukin aikanaan ahkeria kuvaajia, jotka ovat kiertäneet kameran kanssa eri puolilla Lemiä ja tallentaneet maisemia, taloja ja ihmisiä. Aapo Pekari on puolestaan tallentanut heidän tuotantoaan Taikalyhdyn arkistoon.

Viime toukokuussa elokuvaaja, ohjaaja ja valokuvaaja Hannu Peltomaa, 80, kiersi Aapo Pekarin kanssa kuvien maisemissa ja tallensi kamerallaan ne nykyasussaan. Vanhoista ja uusista kuvista syntyi kuvapareja, joista koottiin Taikalyhtyyn kesän näyttely.

Tapiola, Laululava ja urheilukenttä ennen ja nyt.

Näyttely kertoo, miten Lemin maisemat ovat muuttuneet – ja miten myös pysyneet tunnistettavina. Jossain ajan hammas ja uuden ajan vaatimukset ovat purreet enemmän kuin jossain muualla.

Syväsalmen silta Uimilla näyttää melkein samanlaiselta kuin vihkiäistensä aikaan, Hannajoki on vaatinut uuden sillan, kun tietä on oikaistu. Suomalaisen mäessä ei tien laitoja tarvitse enää aidata, kun karja ei laidunna.

Suonion kauppatalo Laksiaisissa seisoo yhä paikallaan, mutta hylättynä. Sen sijaan Kytölän koulu on entistäkin ehompi.

Kirkonmäkeä on aina hallinut kirkko, mutta kellotapuleita on nykyisen edellä ollut yksi varsinainen ja yksi väliaikainen. Maisema nykyisestäkin tapulista kuvattuna on ehtinyt muuttua, kun Yhtymän kauppatalo on purettu ja paikalle rakennettu kerrostalo.

Kuvapareista katsoja löytää monta tarinaa ja muistoa. Kuvat ovat varattavissa ja ostettavissa näyttelyn sulkeuduttua, Aapo Pekari kertoo.

Vanha pappila ja vielä vanhempi pappila maisemineen on yksi näyttelyn kohteista.

Oma tarinansa on myös tuoreiden valokuvien ottajalla Hannu Peltomaalla. Hänen puoli vuosisataa kestänyt elokuvauransa käsittää dokumenttielokuvia, musiikkikivideoita, ja pitkiä teatterielokuvia. Hän on myös leikannut elokuvia.

Yksi hänen kuvaamansa ja leikkaamansa elokuva oli Rauni Mollbergin ohjaus ”Aika hyvä ihmiseksi” vuodelta 1977. Aapelin tekstehin perustuvaa episodielokuvaa kuvattiin enemmän kuin mitä lopulliseen filmiin mahtui. Hannu Peltomaa kaivoi arkistoistaan liki tunnin verran pois jääneitä kohtauksia, ja ne ovat nyt nähtävissä ensi kertaa julkisesti Taikalyhdyssä.

Aika hyvä ihmiseksi marssitti valkokankaalle paljon lapsinäyttelijöitä.

Taikalyhdyssä on nähtävillä myös Peltomaan kuvia elokuvien tekemisestä, katsaus hänen laajaan tuotantoonsa eri vuosikymmeninä, samoin kuin elokuvajulisteita hänen kuvaamistaan filmeistä.

Yksi dokumenttielokuvien tähti oli Suomen Neito Teija Sopanen.

Taikalyhty esittelee myös Akseli Gallen-Kallelan tuotantoa. Taiteilija teetti maalauksistaan valopainantamenetelmänä heliograafeja. Aapo Pekari hankki tällaisen grafiikkasarjan ja kehystytti sen Taikalyhtyyn.

Akseli Gallen-Kallelan heliograafeja.

Taikalyhty (Uimintie 7, Lemi) on avoinna ti-su kello 12-16 elokuun 29. päivään saakka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *