Mistä tulee nimi Taikalyhty?

Aapo Pekari valaisee kirjoituksessaan ja kuvin yleisöä askarruttavaa kysymystä.

Taikalyhty ja Pekarin kauppa mallia 1870.

Kesäisin Pekarin vanhassa kirjakaupassa ovat asiakkaat kyselleet: ”Mistä tukee nimi Taikalyhty?”

Athanasius Kircher.
Kirjan ”Valon ja varjon suuri taide” nimilehti.

Opiskelin 1970 luvulla Tukholman yliopistossa ja vierailin usein Kuninkaallisessa kirjastossa. Siellä sattui silmiini suurikokoinen kirja ”Ars Magna Lucis et Umbrae”, suomeksi ”Valon ja Varjon Suuri Taide”. Kirjan on vuodelta 1646, ja sen on kirjoittanut jesuiittapappi Athanasius Kircher.

Kirja esitteli ensi kerran Laterna Magican eli suomeksi Taikalyhdyn. Taikalyhty oli ensimmäinen kuvan projisointiväline, siinä heijastetaan lasilevylle piirretty kuva öljylampun valossa peilin ja linssin kautta seinälle.

Kun levyllä oli kuvasarja, Taikalyhdyn katsotaan olevan elokuvan lähtökohta.

Suunnittelimme silloin veljeni Mikon kanssa hologramminäyttelyä Suomeen. Näyttely käsitteli myös kuvan uusia ulottuvuuksia, ja kun taikalyhty oli elävän kuvan esikuva, nimitimme vuoden 1984 hologtamminäyttelymme Taikalyhdyksi. Näyttely avattiin Helsingissä toukokuussa.

Pekarin vanhassa kirjakaupassa olivat hyvät tilat kehitellä näyttelyämme, ja avasimme sen kesällä 1984 Lemillä työpajanäyttelynä. Maakunnassa kun ollaan, nimitimme näyttelymme Lemillä Taikalyhdyksi,

Perinteinen ryhmäkuva Taikalyhdyn kesän avajaisista,
kuva Taikalyhdyn perustaiteilija Touko Yrttimaa.

Hologramminäyttelyistä lähtien on Lemin Taikalyhty toiminut laajentuen antikvaariseksi kirjakaupaksi ja kamarielokuvateatteriksi. Taikalyhdyllä ovat myös museaaliset puitteet, sillä se toimii vuonna 1870 perustetussa kaupassa, jossa kalusteet ja ympäristö on entistä.

Veljeni Mikon kanssa perustimme 1989 Lemin kirjakaupalle ”sivuliikkeen” Helsinkiin ja nimitimme sen kaupunkilaisittain Laterna Magicaksi.

Katso www.laterna.net/blogi/mista-tulee-nimi-laterna-magica

Laterna Magican perustajat Mikko ja Aapo Pekari 1989
Kuva Caj Bremer.

Kuvatoimittajaveljelläni Mikolla oli valokuvaajapiirien tuntemus ja minulla elokuvataustani johdosta elokuvaväen. Laterna Magicasta kehittyi valo-ja elokuvaan keskittyvä kirjagalleria.

Laternan perusporukkaa vas. Touko Yrttimaa, Taneli Eskola Irja Mikkola,Caj Bremer, Mikko ja Aapo Pekari sekä Simo Rista.

Kirjoittaja Hollywoodissa 1979.

Taikalyhty on elokuvan lähtökohta ja elokuvasta tuli ensimmäinen ammattini. Aloitin sen Ylen, silloin Suomen Television, kursseilla 1964, opiskelin elokuvaa Tukholmassa, tein lopputyöni Hollywoodin studiosysteemistä ja olin elokuvahommissa Tukholmassa, kunnes muutin kirjakauppiaaksi Suomeen 1989.

Elokuvaohjaaja Anki Lindqvist, antikvaari Aapo Pekari, tekstiilitaiteilija Irja Mikkola ja kuvaaja Timo Peltonen Taikalyhdyn edessä. Kuva Kaija Lankia.

Elokuva on ollut isossa osassa myös Taikalyhdyssä. Kirjojen ja kuvien lisäksi täällä toimii myös kamarielokuvateatteri, jossa esitetään aina kesän teemaan sopivaa elävää kuvaa. Suosiota on ollut, sanoma- ja aikakausilehdet ovat noteeranneet sekä radio ja TV.

Laulaja, ohjaaja Anki Lindqvist teki dokumentin Taikalyhdystä televisioon otsikolla ”Katsopa tuota!”

Toinen Taikalyhdyn perustaiteilija on elokuva-alan monitoimimies, legendaarinen kuvaaja, ohjaaja ja tuottaja Hannu Peltomaa, joka monena kesänä on esittänyt tuotantoaan Taikalyhdyssä.

Tänä kesänä on esillä Rauni Mollbergin elokuva ”Aika hyvä ihmiseksi”, jonka Hannu on kuvannut ja leikannut. Taikalyhdyssä pyörivät monitorissa elokuvasta poistetut otokset ja seinillä ovat Hannun valokuvat elokuvan teosta. Itse elokuva esitettiin Lemin Tapiolassa.

Hannu Peltomaa Taikalyhdyssä kesällä 2021.

Aapo Pekari 15.8.2021

Kuvat: Caj Bremer,Touko Yrttimaa, Kaija Lankia, Taikalyhty

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *