Kaksi mestaria Lemiltä

Aapo Pekarin aiheena ovat nyt Lemin kaksi taiteilijamestaria töineen: Elias Muukan kauniita kesäpäiviä ja Valdemar Pyysiäisen muistojen mystiikkaa.

Elias Muukka: Kotitaloni (Aittapelto) 1909.

Elias Muukka syntyi Lemillä, Aittapellon talossa 1853. Lemillä ei vielä kouluja ollut, joten Elias lähti Viipuriin. Kun piirustuslahjat huomattiin, Elias pääsi Helsinkiin Taideyhdistyksen piirustuskouluun 1874.

Taiteilijan tie jatkui ensin Düsseldorfin 1877 ja sitten Pariisin taideakatemioihin.

Elias Muukka: Lemin pappilan Ruispelto 1880.

Muukka maalasi Lemin pappilan ruispellon 1880 ja nappasi vaimokseen Lemin rovasti Majanderin puolison Anni-siskon.

Elias Muukka perheineen.

.Taitelijatyönsä ohella Elias Muukka toimi piirustuksen opettajana ja Turun piirustuskoulun johtajana,

Kaikki kesät Elias vietti Lemillä. Aluksi Aittapellon kotitalossa, siirtyi sitten perheen lisääntyessä Kesäniemen huvilaan Lahnajärven rannalle.

Elias Muukka Kesäniemi 1898.
Elias Muukka ateljeessaan.

Elias Muukka oli tunnustettu taiteilija jo vuosisadan 1800/1900 vaihteessa. Hän kuului Suomen taiteen kultakauteen, düsseldorfilaisen koulukunnan edustajana. Kauniit kesämaisemat, monet Lemiltä, Lahnajärven rannoilta olivat hänen ”tavaramerkkinsä”.

Elias Muukan (vas.)Lemin sukua Aittapellon portailla.

Lemillä Elias Muukka kuului isosetäni Aatu Pekarin tuttavapiiriin. Pysyvä muisto on Muukan taulu Pekarin kantatalon saunasta. Se on peruskuvani taiteesta lapsuudenkotini seinällä ja on sitä edelleen kesäkotimme, Pekarin kauppakartanon kaapin päällä.

Elias Muukka: Pekartalon sauna 1930.

Lemi ja Lahnajärvi olivat Elias Muukan kesämaisema. Kesäniemen jälkeen hän rakennutti huvilan Hovinmäelle 1903 ja kolmannen Hovinrannan Ryöppäälle 1930. Talviset viime vuotensa hän vietti atelje-asuntolassaan Lallukan taitelijakodissa Helsingissä,

Professorin avonimen Elias Muukka sai 1928.

Taitelija Elias Muukka Ryöppään huvilallaan 1930-luvulla.

Elias Muukan Anni-vaimo kuoli 1931, ja Katri-tytär hoiti taiteilijantaloutta vuoteen 1938, jolloin mestari siirtyi taivaallisiin ateljeereihin. Elias Muukka haudattiin Lemin kirkkomaahan lokakuussa 1938,

Valdemar Pyysiäinen 1902-1978: Omakuva.

Pitkärannassa Karjalankannaksella 1902 syntynyt taiteilija Valdemar Pyysiäinen tuli evakkona Lemille 1947. Hän asettui ensin Syntymäniemelle ja siirtyi sitten 1950-uvulla Hyvärilän taiteilijamökkiin.

Valdemar Pyysiäinen: Taitelijamökki.

Elias Muukkaan olen tutustunut vain taulujen, valokuvien ja kirjoitusten perusteella. Pyöräilevä Pyysinen sen sijaan oli minulle tuttu hahmo jo 1950-luvulla.

Pääsin tutustumaan taiteilijaan Hyvärilän taiteilijamökissä, siellä hän esitteli minulle töitään 1960-luvulla.

Lemin mystikko – Etelä-Karjalan taidemuseon kirja 2001.

Muukan kuvat olivat kesäisiä maisemia, Pyysiäinen puolestaan peilaa muistoja tummemmin sävyin ja ekspressiivisin keinoin. Hän oli harras ortodoksi, mikä välittyy myös hänen töissään.

Valdemar Pyysiäinen oli melko tuntematon Suomessa 1940–1960-luvuilla. Pohjoismaissa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hänen töillään oli menekkiä.

Vuosi ennen kuolemaa 1978 hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Vainajana taiteilijan arvostus nousee. Pyysiäisen taiteen kysyntä kasvoi Suomessakin.

Lappeenrannan taidemuseo järjesti muistonäyttelyn heti taiteilijan kuoleman jälkeen. Etelä-Karjalan taidemuseo kokosi Pyysiäisen retrospektiivisen näyttelyn 2001 ja julkaisi kirjan otsikolla ”Lemin mystikko”, se oli myös näyttelyn nimi.

Näyttelyitä jatkui mm Riihimäen Taidemuseossa 2003.

Lemin Osuuspankilla lienee kokoelmissaan Pyysiäisen teoksia. Kuulin kun pankinjohtaja Matti Jukkala lunasti taiteilijalta taulun ”Jeesus Getsemanessa”. Jukkala katseli ekspressiivistä kuvaa ja kysyi mestarilta: ”Missähän se Jeesus on”? Taiteilija käänteli taulua ja hämmästeli: ”Kyllähän minä sen johonkin tähän maalasin”:

Lemin lisäksi Valdemar Pyysiäisen töitä on kansainvälisestikin laajalti eri museoissa ja kokoelmissa. Lemin mystikko on maailmalla arvostettu ja verrattu mm. Schjerfbeckiin ja Munchiin.

Aapo Pekari 2.10,2021

Kuvat taiteilijat ja Taikalyhty

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *